Tervettä järkeä villieläimen hoitoon eli lajilähtöinen ajattelu
Eläimen hoitajaksi ryhtyvä ymmärtää, että
► siili on luonnonvarainen eläin, ei lemmikki, ja sen ruokavalio ja hoito on sen mukaista
► sairas luonnonvarainen eläin tarvitsee yhtä hyvää hoitoa kuin lemmikkikin: lämpöä, rauhaa toipumiselleen ja kuntoutusta
► eläimen on annettava olla mahdollisimman paljon omissa oloissaan ja pyrittävä välttämään kesyttämistä (jotta se ei luota ihmisiin, joihin sen on vaarallista luottaa tai tule liian riippuvaiseksi ihmisen avusta)
► se on hyönteissyöjä ja tarvitsee siksi paljon proteiineja ja mineraaleja, ei välttämättä kasviksia, viljaa, sokeria, maitotuotteita yms. herkkupaloja, joita se ei voi luonnosta itse löytää
► se ei ole laumaeläin, vaan yksineläjä eikä tarvitse ihmisen, muiden eläinten tai lemmikkien seuraa (poikkeuksena samaan poikueeseen kuuluvat poikaset, joiden toipuminen ja ruokahalu edistyy sisarusten seurassa)
► villieläimenä se voi kantaa mm. salmonellaa, joten suojaa itsesi riittävällä hygienialla sekä esim. jäykkäkouristusrokotuksella (lapsien tulisi välttää siilin lähestymistä ja erityisesti siilin ja sen tavaroiden koskettelua)
Mitä hoitajalta edellytetään?
► Vähintään 18-vuoden ikä
Lapset ja teini-ikäiset rakastavat ja haluaisivat auttaa sairaita eläimiä. He osaavat huolehtia myös lemmikeistään, mutta päävastuuta hoidettavista eläimistä ei voi antaa heille. Tämä koskee niin lemmikkejä kuin luonnonvaraisiakin. Lapsilla ja nuorilla on velvollisuutenaan käydä koulua, joka on sellaisenaan raskasta - ilman, että he joutuvat huolehtimaan kuolemansairaasta eläimestä. Nuorten oma elämä on myös kiinnostavampi ja se menee edelle, jos tapahtuu mielenkiintoisia asioita tai muutoksia.
► Fyysistä ja henkinen terveys
Perussairaudet ja allergiat voivat pahentua, koska eläimen kanssa ollaan kosketuksissa kaiken aikaa. Siili kantaa sekä ulko- että sisäloisia, ja kaikkiin siileihin tulee suhtautua kuin ne kantaisivat salmonellaakin (kuten luonnollisesti kaikki muutkin luonnonvaraiset eläimet).
Pienet lapset eivät saisi olla lainkaan tekemisissä luonnonvaraisen eläimen kanssa. Itse eläinkin tarvitsee rauhaa toipuakseen, mutta se myös saattaa tartuttaa lapsille (ja lemmikeille) salmonellan, jos ne pääsevät siilin hoitotiloihin. Erillinen, lämmitetty hoitotila on hyvä ratkaisu. Jäykkäkouristusrokotuksen tulee olla voimassa
Henkinen terveys tarkoittaa tässä sitä, ettei eläintä ymmärretä oman persoonallisuuden jatkeena, eikä sitä hoivata omista lähtökohdista, vaan hoitotoimenpiteet tehdään eläinyksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Luonnonvaraisesta eläimestä on kyettävä luopumaan, kun se on terve. Sen lopettamisesta on myös kyettävä tekemään päätös yhdessä eläinlääkärin kanssa silloin, kun hoito ja eläimen hengissä pitäminen pitkittäisivät sen kärsimyksiä. Näin toimitaan myös eläinsuojelulain 14 § mukaisesti.
► Mahdollisuus hoitaa siilejä ympäri vuorokauden
Poikasten hoito on vaativaa ja voi joutua tulemaan toimeen 1-2 vkoa parin tunnin pätkäunilla, sillä orpojen poikasten ruokkiminen edellyttää esim. 2-3 tunnin ruokintaväliä.
Jotkut siilinhoitajat, jotka ovat töissä, ottavat kesälomansa juuri heinäkuun-elokuun aikana, jolloin poikasia eniten löytyy.
Vaikka et ryhtyisikään hoitamaan orpoja siilinpoikasia, heikkokuntoisia siiliejä, jotka eivät esim. vapaaehtoisesti syö, täytyy ruokkia ruiskulla muutaman tunnin välein.
► Muun perheen hyväksyntä
Koska siilin hoitaminen vie aikaa ja rahaa, perheenjäsenten tulisi olal samaa mieltä. Hoitajan täytyy jaksaa joskus hyvin väsyttävääkin hoitoa ja tarkkailua, jolloin muun perhe kärsii tavalla tai toisella. Avunpyyntösoittoja voi tulla mihin aikaan tahansa ja eläintä täytyy hakea jostain kauempaakin.
Aikuisen perheenjäsenen täytyy myös auttaa hoitajaa, kaikista tilanteista ei selviä yksin.
► Huolellisuutta ja kärsivällisyyttä
Jos olet jo hoitanut sairaita lemmikkieläimiä, tiedät jo, mitä se edellyttää. Ainoa mahdollisuus siilin selviytymiseen on se, että eläimen käyttäytymistä tarkkailaan, hoitotoimenpiteet tsuoritetaan tiettyinä aikoina (esim. punnitus) ja siten kuin hoitosuunnitelmassa edellytetään.
► Siisteyttä
Sekä hoitajan oma terveys että siilin tervehtyminen ja toipuminen riippuvat siitä, miten puhtaina hoitotarvikkeet, lääkeaineet, siilin ruoka- ja juomakupit sekä hoito- ja eläintilat pidetään. Siilejä käsitellään aina hansikkaat kädessä, jotta taudit eivät tartu siilistä hoitajaan - tai hoitajasta siilin.
► "Luottoeläinlääkäri "
Eläinlääkäriin joudutaan aina turvautumaan ensin, sillä hänen täytyy diagnosoida eläimen sairaudet ja keskustella hoitajan kanssa yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta. Eläinlääkäri määrää tarvittavat antibiootit, loishäätölääkkeet yms. Olisi hienoa, jos eläinlääkäri voisi opettaa hoitajaa antamaan nestepistoksia, sillä useimmat siilit kärsivät nestehukasta hoitoon tultuaan, eikä yleensä pelkkä ruiskulla veden antaminen riitä; tarvitaan useampia pistoksia esim. vuorokauden aikana. Nestehukka, keuhkomadot ja nälkä ovat yleisimpiä siilien kuolinsyitä.
Lähimpään eläinlääkäriin täytyy luoda luottamuksellinen suhde, jotta hän ymmärtää, että olet tosissasi, ja että joskus jopa tiedät enemmän luonnonvaraisen siilin hoidosta tai lääkinnästä kuin eläinlääkäri itse. Eläinlääkärin täytyy olla erikoistunut luonnonvaraisen siilin hoitoon tai hänellä täytyy olla halua opetella sitä kanssasi, kun konsultoit muita jo pidempää siilejä hoitaneita.
► Kykyä ja halua kommunikoida ihmisten kanssa
Hoitaja joutuu keskustelemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, sillä kaikenlaiset ihmiset löytävät loukkaantuneita, sairaita ja orpoja siilejä. On pystyttävä löytämään yhteinen kieli ja tiedustelemaan, millaisissa olosuhteissa siili on löytynyt, mitä sen auttamiseksi on jo tehty yms. On kyettävä myös tukemaan ihmistä, joka on hätääntynyt ja ahdistunut, ja saattaa purkaa sitä myös agressiivisesti.
Siilien hoitajien täytyy konsultoida toisiaan, kysyä neuvoa ja antaa ohjausta. Monesti tarvitaan vain henkistä tukea, koska hoito on rankkaa ja eläimiä menehtyy parhaista hoitoyrityksistä huolimatta. Silti työ on todella palkitsevaa aina, kun saa päästää terveen eläimen takaisin luontoon - varsinkin, kun on kyse eläimestä, jonka olemassaolo on vaarantunut Suomessa ja koko Euroopassa.
► Kykyä ottaa vastaan ohjeita
Siilien hoitajaksi on opeteltava ja siinä tarvitaan siilejä pidempään hoitaneiden ohjeita. Jatkuvasti on uutta opittavaa, tieto siilien hoidosta karttuu ja omia tietoja on päivitettävä kaiken aikaa. Hyväksi hoitajaksi tuleminen vie vuosia (täydelliseksi ei opita koskaan) - se ei ole jotakin, jonka jokainen lemmikkien omistaja osaa luonnostaan tai hoidettuaan muutamaa yksilöä. Valitettavasti on ihmisiä, jotka kokevat ohjeiden antamisen henkilökohtaisena loukkauksena tai arvosteluna. Jokainen hoitaja on ollut ensin oppilaana ja ohjeiden vastaan ottajana, mitään muuta tapaa oppia ei ole. Siilien selvitymisprosentti kertoo sen, miten hyvin onnistumme; sitä on hyvä seurata itse.
Voinko tehdä jotain muuta, jos en halua tai voi ryhtyä hoitajaksi?
On muitakin tapoja pelastaa siilin henki.
Ota esim. yhteyttä siilien auttajiin ja tarjoa apuasi siilien kuljettajana. Jos sinulla on ajokortti ja auto, voit noutaa apua tarvitsevan siilin sen löytöpaikalta ja viedän sen hoitajalle tai jollekulle, joka jatkaa kuljetusta, jos matka on pitkä; voit myös palauttaa siilin terveenä takaisin löytöpaikalleen. Nämä toimenpiteet vievät kohtuuttomasti aikaa hoitajilta - aika on varsinaisesta hoidosta poissa ja moni siili voi menehtyä sen takia. Apusi on arvokasta!
Myös siilien ruokkiminen omalla pihalla, puutarhan suunnittelua siiliä - ja muita hyösyllisiä luonnonvaraisia - varten, talvipesien rakentaminen yms. ovat erinomaista eurooppalaisen siilin suojelutyötä. Sitä on myös siilin ahdingosta kertominen.
Siiliä auttaessasi, autat myös muita luonnonvaraisia eläimiä ja pidät huolta, että luontomme monimuotoisuus säilyy.

(Kuvassa on terveeksi hoidettu siilinpoikanen, joka vaatii vielä hieman lihotusta ennen vapauttamistaan.)
Lähde: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2009. 2. p. 160 s. ISBN 9789524831031
 |