Lasten ja nuorten tietokirjoissa

Puuttuuko tietoja? Anna vinkki!

► WWF Suomen Vuoden luontokirja 2010 -kilpailun voitti ensimmäistä kertaa lapsille ja nuorille suunnattu teos, Lasse J. Laineen ja Iiris Kalliolan kirjoittama ja Kustannusyhtiö Otavan kustantama Suomen lasten luontokirja.
Siili kiikarissa arvioi kirjaa vain siilin kannalta ja valitettavasti siilitietoa ei ole vaivauduttu hankkimaan tai sisäistämään: kirjassa mainitaan siilin ruokana erityisesti marjat ja sienet. Tutkimustulosten perusteella nämä eivät ole merkittäviä siilin ravintolähteitä (ks. Ravinto) Lisäksi ruokintaohjeessa puhutaan laktoosittomasta maitojuomasta ikään kuin siilille oli välttämätöntä tarjota maitoa muodossa tai toisessa. Vesi on siilin paras juoma, sillä siileillä - kuten ihmisilläkin - laktoosiherkkyys vaihtelee, laktoositonkaan ei ole aina hyväksi. Edelleen kirjassa puhutaan kaurapuurosta ja perunasta - pähinämurske tosin onneksi mainitaan. Siili on hyönteissyöjä, joka tarvitsee proteiinia ja runsaasti energiaa saavuttaakseen tarvittavan 800 gramman painon selvitäkseen ilman ruokaa yli puoli vuotta. Lajikuvauksissa tulisi erityisesti panostaa ruokintaohjeisiin, jos sellaisia annetaan - varsinkin kun kyseessä on Suomen luonnosta vähitellen katoava laji.

Reetta Niemelän kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa Miljan kaupunki -kirjassa (Niemelä, Reetta: Miljan kaupunki / teksti: Reetta Niemelä ; kuvat: Leena Lumme. Helsingissä : Otava, 2007; Keuruu : Otavan Kirjapaino) siili on saanut mukavasti tilaa monesta eri näkökulmasta.
Kirjassa siilin ruokinnastakin kerrotaan asianmukaisesti. Siilejä uhkaavasta liikennekuolemasta tehdään peräti siilinpuolustuslaulu. Horrokseen vetäytynyt siili löytyy lumesta ja hätätilanteesta soitetaan eläinsuojeluvalvojalle. Eläinhoitolakin siilille löytyy. Taustatiedot linnuista, oravista ja siileistä on tarkistettu hyvin, mutta lähdetietoja ei ole lainkaan. Se onkin kirjan ainoa puute.

Nuori Pori 2100 ry on julkaissut v. 2007 hauskan lasten tekemän kuvakirjan, jossa tartutaan siilille - ja kaikille muillekin luonnossa liikkuville - kovin tärkeään aiheeseen: roskaamiseen. Retkeläiset Sini ja Santeri huomaavat sillipurkkiin juuttuneen siilin ja ananastölkkiin takertuneen pupun opastuksella oman käyttäytymisensä seuraukset. Aki Nummelin on tehnyt kirjan tekstin ja sisar Essi sen kuvituksen. Kiva idea ja siili kiittää!

► Otavan julkaisemassa ja Kari Kosken kirjoittamassa Vaarin eläinkirjassa Kari-vaari jakaa edelleen vanhaa perimätietoa siilin päänmenoksi: maitoa pitäisi siiliparalle tarjota, vaikka jo viimeisten 15 vuoden ajan on tiedetty, että eläin on laktoosi-intolerantikko. Nyt kun siili on yhä harvinaisempi ja uhanalaisempi, olisi asiallista selvittää eläinten ravinto- ja elintapojen faktat ennen tietojen julkaisua. Terveiset vain Karille, että korjaa tiedon ainakin omille lapsenlapsilleen.

Palaute on annettu myös Otavalle 5.5.2007: "...siilille tarkoitettuja proteiinipainotteisia ja runsaasti energiaa sisältäviä ruokavaihtoehtoja löytyy sopivampiakin ja niistä on tutkittua tietoa: siis kissalle sopivat raksut liotettuna ja kastikeliha tipalla öljyä maustettuna, murskatut maapähkinät jne. Siilin on tarkoitus lihota merkittävästi, jotta se selviää talven aikana horroksestaan, jopa 6-7 kuukautta ilman ravintoa. Piimä ja juusto eivät auta siiliä sen lihomispyrkimyksessä. Olisi ollut hyvä painottaa eläimelle tärkeitä asioita - ei sitä, että ihminen saa/voi tarjota, mitä haluaa ja vaivattomimmaksi katsoo. Vesi on siilille sitä parasta juomaa, mutta juoman ohella se tarvitsee runsaasti ravintoa."