|
|
| | Puuttuuko tietoja? Anna vinkki!
► Kaupunkilehti Turkulainen uutisoi Jukka Nummelinin vaihtoehtoisesta talvipesästä. Fiksuna miehenä Jukka keksi sen, kuka parhaiten tietää, miten siilin pesä kannattaa rakentaa - nimittäin siili itse! "Jos siili saisi valita, se rakentaisi talvikodin heinäpellolle. Se tekisi heinänkorsista kiepin ja kattaisi sen. Korsipesä hengittää ja pysyy turvallisen kuivana, joten siilin horros onnistuu hyvin", Nummelin sanoo.
► 7.10.2004 Helsingin Sanomissa Kotimaa- sivuilla Pyry Lapintie kirjoitti turkulaisen Mikko Laineen rakentamista siilin talvipesistä. Viime aikoina on yhä enemmän alettu puhua siilien hometaloista, jollaiseksi valitettavan usein osoittautuu ennen niin suosittu vaneripesä. Vaneripesässä kosteus tiivistyy sisäpuolille seiniin ja kosteuttaa samalla pohjan pehmusteetkin. Seurauksena on homeinen pesä, joka on siilille yhtä suuri terveysriski kuin meille ihmisillekin. Mikko Laineen laudasta rakentamissa talvipesissä on eteisenä toimiva lämpölukko ja tuuletusraot sekä katon, että seinien välissä. Linnunpönttöjä työkseen rakentavan Mikon sivuilta voi lukea lisää osoitteessa www.linnunpontto.com.
► Susanna Jaakola kirjoitti 6.9.2004 Helsingin Sanomissa Erikoinen tapaus -palstalla seisahduksesta Itäväylällä 1990-luvun puolivälissä. Juhlimasta myöhään illalla tullut bussilastillinen väkeä ihmetteli, miksi bussi pysähtyi Kulosaaren sillan jälkeen paikkaan, jossa ei edes ollut pysäkkiä. Kuski nousi autosta ja poisti jotain auton edestä tien reunaan. Jaakola kirjoittaa: "Kuljettajan arvo nousi kohisten, kun viesti eteni bussin takaosiin saakka: hän oli siirtänyt Itäväylälle eksyneen siilin pois ajotieltä." Töpselin kanssa mietimme, vieläköhän sellaista tapahtuu nyt 10 vuotta myöhemmin, kun kiire ja kulkuvälineet ovat lisääntyneet...
► Timo Siukonen kirjoitti Helsingin Sanomissa sunnuntaina 8.8. Joensuun yliopiston siilitutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa on siis tarkoituksena selvittää kaupunkisiilien käyttäytymistä, ravintoa, ympäristömyrkkykuormitusta ja kuolleisuutta.
Tutkijat ovat todenneet, että helteellä siilit liikkuvat vähemmän ja lähtevät ruuanhakuun myöhemmin kuin tavallisesti. Kenttätutkimuksissa on ilmennyt, että siilit ovat yksilöitä, jotka käyttäytyvät omalla tavallaan, kuten naaraat ja uroksetkin. Tähän on helppo yhtyä, sillä oman pihapiirimme siilit Töpseli, Petteri Sikanen, eivätkä jotkut muutkaan tunnu välittävän siitä, että ne ovat ilta- ja yöeläimiä. Hellekauden alussa keskipäivän aikaan Töpseli otti puutarhassamme aurinkoa. Se käänsi vatsapuolensakin aurinkoon - liekö tällä karkottavaa vaikutusta kirppukantaan?
Töpseli ja Sikanen liikkuvat hyvin epäsäännöllisesti, vaikka ruokatarjoilua ne saavat vasta illalla. Nyt kun iso joukko muitakin ruokailijoita on taas ilmaantunut, olemme alkaneet pitää ruokaa esillä säännöllisesti. Laihtuneilta siilimme eivät vaikuta, mutta ehkä ne eivät olekaan imetyksen päättäneitä naaraita; pikemminkin lähes jokainen painaa yli 1,5 kg - jotkut yli 2 kiloakin. Punnittu niitä ei ole, mutta koska Töpseliä punnittiin säännöllisesti, silmämääräisesti voin päätellä jotakin niiden painosta ihan ulkomuodon perusteella.
Artikkelissa todettiin myös, että siiliemot kutsuvat poikasiaan vaaran uhatessa viheltävällä äänellä, jota verrattiin kahlaajan tai marsun ääneen: meillä Töpselin ja Petteri Sikasen saa 2 - 5 minuutissa ruokapaikalle viheltämällä koirapilliin. Muut siilit eivät ole sitä vielä oppineet - niitä ohjaa pikemminkin nenä.
► Ilta-Sanomissa oli keskiviikkona 28.7. Antti Hirvosen kirjoitus Joensuun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksesta, jossa kuudelle kaupunkisiilille on laitettu radioantenni selkään ja 60 siiliä on korvamerkitty. Tarkoitus on tutkia siilejä ja niiden suhdetta ihmiseen.
Töpseli on erityisen närkästynyt tutkija Mervi Kunnasrannan kommentista, jossa tämä toteaa, että: "Ne (siilit) ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin oletin". Hän on nimittäin aina tiennyt, että juuri näin on asia - ihan ilman tutkimuksia. Emäntä N. puolestaan iloitsee, että syksyllä saadaan tutkittua tietoa siitä, millä tavalla kaupunki kohtelee tätä hurmaavaa piikkipalloa.
► Mauri Leivo kirjoitti Helsingin Sanomissa eläinten talviunesta ja horrostamisesta. artikkelissa vertailtiin mm. siilin horrostamista ja karhun talviunta - kyseessä on siis kaksi eri asiaa!
 |
|
|
|
|
