Puuttuuko tietoja? Anna vinkki!


► Helsingin Sanomissa 23.10.2006 Talousihme-palstalla kerrottiin kilpailusta, jossa pyydettiin ehdotuksia hyödyllisistä tavoista sijoittaa Fortumin optiot. Kunniamaininnan sai ehdotus Pohjois-Helsingistä: optiomiljonääri voisi ostaa ja suojella alueen, joka sopisi paremmin siilien talvehtimispaikaksi kuin paritalojen rakentamiseen, kuten Helsingin kaupunki oli asian ajatellut. Loistava idea, kiitos siitä Sinulle, jolla on arvot kohdallaan!


► Kotimaa-lehden toimittaja Matti Härkälä kirjoitti 15.9.2006 otsikolla Liikenteessä vuosittain miljoonia eläinuhreja mm. siileistä. Härkälä viittaa Anne Mannerin v. 2002 tekemään tutkimukseen. Tutkimustulokseksi saatiin 4,3 milj. lintua, yli miljoona nisäkästä, yli miljoona sammakkoeläintä ja 200 000 matelijaa vuodessa. Nisäkkäistä myyriä kuolee eniten, sitten päästäisiä ja kolmanneksi eniten lepakoita. Rotta, orava,hiiri ja siili sijoittuivat seuraaville sijoille suunnilleen tasaosuuksin.

Lyhyellä empiirisellä tutkimuksella toimittaja itse selvitti, että 20 km:n matkalla Hyväskylä-Muurame-Jyväskylä liikenteen uhreinä löytyi 2 siiliä, orava, varis ja yksi tunnistamaton, ilmeisesti orava. 


► Keskisuomalaisessa haastatellaan 19.9.2006 Joensuun yliopiston siilitutkija Anni Rautiota. Anni ei suosittele siilien syöttämistä kesällä säännöllisesti samaan tapaan kuin lintuja talvella. Artikkelissa ei kerrota, että kuivina ja erittäin sateisina kesinä ruokinta on tarpeen, varsinkin, kun siiliemot imettävät ja vieroittavat poikasiaan juhannuksen jälkeen. 


► Helsingin Sanomissa 3.8.2006 kirjoitettiin otsikolla Siilin lintulounas kotipihalla yllätti siilistä, joka hyökkäsi varpusenpoikasen kimppuun. Mielipidesivulla julkaistiin "vastineeni" 13.8.2006: 

" Helsingin Sanomissa 3.8. kirjoitettiin eläinsuojelulaissa rauhoitetun siilimme ruokailutottumuksista. Artikkeli oli totuudenmukainen, mutta ehkä olisi ollut hyvä kertoa, että hyönteissyöjä siili käyttää ravinnokseen myös hiiren- ja rotanpoikasia, eikä vain avuttomia linnunpoikasia. Näiden lisäksi siili popsii siis pääasiassa hyönteisiä, mutta myös raatoja, kasviksia ja marjoja. Monipuolisuus on sen selviytymisstrategia, jota se kipeästi tarvitsee, sillä 70 - 80 % siileistä elää vain vuoden.

Tämä "makaaberi näytelmä", kuten jutussa kirjoitettiin, ei ole aivan tavallinen näky, mutta tällä hetkellä hyvin tarpeellinen siilin kannalta. Helteet ovat kovettaneet maan ja siilin tavanomaisempi saalis, kuten kastemadot, ovat vetäytyneet syvälle kosteimpiin maakerroksiin. Etanoita ja hyönteisiä liikkuu vähän, eikä vettä löydy. Siilit ovat siis janoisia ja nälissään. Pelkästään juhannuksen jälkeen Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen kautta on ohjattu 19 siilinpoikasta hoitoon nälkiintyneinä ja kuivuneina. Toistaiseksi 34 siiliä on saanut hoitoa tämän vuoden puolella. Apua on saanut vain murto-osa eläimistä, sillä pääkaupunkiseudulla ei ole mitään tahoa, joka ottaisi vastaan loukkaantuneita, orpoja ja sairaita luonnonvaraisia eläimiä. Apu on kokonaan vapaaehtoisten yksityisten ihmisten varassa siihen asti, kunnes Korkeasaari pääsee aloittamaan. Sen jälkeenkin tarvitaan ihmisiä, jotka ruokkivat, juottavat ja hoitavat siiliä ja muita vielä elossa olevia luonnonvaraisia lajeja kaikkialla Suomessa.

Nälkäiselle siilille voi tarjota liotettuja kissanraksuja, murskattuja maapähkinöitä ja vettä. Maitoa siilille sitä vastoin ei saa antaa, sillä siili, kuten jotkut ihmisetkin, on laktoosi-intolerantikko."

HUOM. Jutussani sanottiin virheellisesti, että siili on rauhoitettu eläinsuojelulain mukaisesti. Siili on rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.
 

► Viljelijät tukevat monimuotoisuutta käytännössä kirjoitti Helsingin yliopiston tutkija Irina Herzon Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 28.6.2006 Lukijalta-palstalla. Samassa yhteydessä selvisi, että virolaisetkin ovat huomanneet siilin katoavan asuinseudultaan. Sen maanviljelijät mainitsivat, kun heiltä kysyttiin lajien katoamisesta.


► Takaisin luontoon - Turo, Turkka ja Elmo pötkivät talvipesästään (Koillis-Helsingin Lähisanomat 17.5.2006) -otsikolla kirjoitetussa jutussa toimittaja Pirjo Pihlajamaa palasi puistolalaisten hoitosiilien tarinaan. Keväinen vapautus kuvattiin onnellisena loppuna heikossa kunnossa edellisenä kesänä löytyneille veljeksille. Ks. juttu.


► Kalevan näköislehti otsikoi 14.5.2006 Kuuntele, kuinka kaupunki sirkuttaa, sihisee ja säksättää. Artikkelissa kerrotaan Oulun kaupungin eläimistä ja siitä, miten kaupunkien viherrakentaminen suosii eläinlajien runsautta. Jutun ilmestymiseen mennessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksessa kirjattiin 77 eläintehtävää. Ne ovat olleet kiinniottoja ja loukkaantuneiden eläinten pelastustehtäviä, jotka on ohjattu tapauksesta riippuen poliisille tai pelastuslaitokselle tai molemmille. Oulussa vakituisesti elävät mm. orava, rusakko, majava, metsä- ja peltomyyrä, leoakko, siili ja sammakko sekä n. 150 eri lintulajia. Kiinostavinta artikkelissa kuitenkiin on tieto, että siilit olisivat oppineet käyttämään Helsingin seudulla suojateitä. Näin kertoo Turun yliopiston dosentti Timo Vuorisalo, joka korostaa myös, ettei liikenne ole se, joka välttämättä tappaa siilejä, vaan talvesta selviytyminen.