Kuva © Seppo Pörhö

Siili on hyvä uimari ja kiipeilijä. Se etenee pyöreästä ja näennäisesti lyhytjalkaisesta olemuksestaan huolimatta ketterästi ja vauhdikkaasti.

Iltaisin ja öisin siili on aktiivisin ja kerää ruokaansa pitkiäkin matkoja kulkien, yleensä yli 3 km, mutta jopa 13 km.

Aktiivisimpia liikkumaan ovat yleensä urokset, sillä ne etsivät kesän ajan itselleen parittelukumppania.






























Siili on varsin helppo tunnistaa "eriparia" olevista jalanjäljistään.  Sen etujalat ovat takajalkoja kapeammat.

A. Siilin käyntijäljet kovalla alustalla. Takajalka osuu etujalan jälkeen. Askelväli on 15-25 cm.

B. Verkkaista käyntiä. Pehmeällä alustalla, esimerkiksi hiekalla näkyy usein ruumiin jättämiä laahausjälkiä.

C. Siilin jalat alapuolelta katsottuna. Sekä etu- että takajaloissa on ranneanturat ja takajalan toisessa varpaassa erikoisen pitkä kynsi.

D. Etu- ja takajalan jättämä käyntijälki. Sisimmän varpaan painallusta ei aina näy.

(Lähde: Åke Aronson - Peter Eriksson: Eläinten jälkiä. Otava, 2004. s. 249.)




Siileillä ei ole varsinaisia reviirejä, mutta niillä on omat elinpiirinsä ja ydinalueensa, joita ne eivät vartioi. Samalla elinpiirillä liikkuu muitakin lajitovereita.

Englannissa on tutkittu, että uroksen elinpiiri on 15-40 ha, naaraan pienempi eli n. 5-12 ha. Lisäksi kerrotaan, että uros kulkee alueellaan keskimäärin 3,7 metrin tuntinopeudella, kun taas naaraan kulkunopeus on keskimäärin 2,2 m/min.

Suomessa asiaa on tutkinut Pia Rännänen Pro gradu -työssään