Naarat eivät ota muiden siiliemojen orvoiksi jääneitä poikasia hoitoonsa; päinvastoin ne hätyyttelevät vieraan emon poikasia aggressiivisestikin pois luotaan. Paras keinoemo poikaselle on ihminen.
Siilinpoikasten hoitaminen on kuitenkin vaativaa. Poikanen tarvitsee huolellista ja kärsivällistä hoitoa ja tarkkailua, sillä pullo-/ruiskuruokittujen poikasten kuolleisuus on valitettavan suuri.
Jokainen siili on yksilö, joten mitään täysin oikeaa hoito-ohjetta on mahdotonta antaa.
VIEROITTAMATON POIKANEN
eli poikanen, jolla on silmät ja korvat kiinni, sillä ei ole hampaita eikä se syö vielä kiinteää ruokaa.
Stimulointi
Koska vierottamattomat siilinpoikaset eivät vielä osaa omin avuin virtsata tai ulostaa, hoitajan tehtävä on auttaa niitä siinä. Ellei näin tehdä, poikaset kuolevat.
Stimuloimalla matkitaan siiliemoa, joka kevyin, nopein ja hierovin liikkein nuolee poikasen pyllyä, vatsaa ja sukuelimiä. Stimulointiin sopii lämpimällä vedellä kostutettu vanulappu. Muutenkin poikaset on pidettävä puhtaana ja niiden pylly on pyyhittävä ulostamisen jälkeen vanulapulla puhtaaksi. Poikasta stimuloidaan aina ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen.
Stimulointia on jatkettava aina siihen saakka, kunnes on varmaa, että poikanen kykenee itse tekemään tarpeensa.
 
Noudata aina samaa ruokintaruutiinia
- nosta poikanen punnittavaksi, kirjaa paino
- stimuloi sen rakon ja suolen toimintaa
- puhdista
- ruoki
- stimuloi uudelleen
- puhdista taas
- punnitse poikanen uudelleen, kirjaa paino
- laita poikanen pesälaatikkoon
- peitä poikanen lämpimään
- jätä rauhaan aina seuraavaan ruokintaan saakka
Maidonvastikkeen resepti
Maidonvastikkeen yhtenä osana on apteekeista, eläinlääkäreiltä ja eläinkaupoista saatava kissoille tarkoitettu Feline, Esbilac tai Royal Canin Vital Milk -maidonvastikejauhe.
Ei lehmänmaitoa tai kermaa siilille, vaikka poikaset pitäisivätkin siitä!
Resepti:
1 dl Feline-, Royal Canin Vital Milk- tai Esbilac-jauhetta
2 raakaa kananmunan keltuaista
1 rkl ruokaöljyä
n. 10 tippaa Monivimin-vitamiinivalmistetta tai vastaavaa
HUOM. Ks. s. 110: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito -kirjassa on virhe maidonvastikereseptissä. Oikea määrä vettä on 3,5 dl. Ruokaöljyä parempi vaihtoehto on rypsiöljy.
Poikasia voi ruokkia myös vuohen tai lampaan ternimaidolla. Jos ternimaitoa ei ole saatavissa, hätätilassa käy myös tavallinen vuohen tai lampaanmaito laimennettuna vedellä (2 osaa maitoa, 1 osa vettä). Pakastettua maitoa ei suositella käytettäväksi, sillä sen vitamiinipitoisuuden on todettu olevan liian alhainen.
Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi. Vältä maidon säilytystä sekä uudelleen lämmittämistä, sillä maito pilaantuu helposti.
Vastasyntyneitä ja pieniä poikasia ruokitaan 1 ml ruiskulla tai pienellä muovipipetillä. Isommille poikasille tarvitaan 10 ml ruisku tai kissan- tai koiranpennun tuttipullo.
Ruokintavälineet pestään huolellisesti joka ruokinnan jälkeen. Ne steriloidaan vähintään kerran päivässä. Jos hoidossa on eri poikueesta olevia poikasia, hoito- ja ruokintavälineiden täytyy olla erilliset. Eri poikueiden poikasia ei saa hoitaa samoilla välineillä loistartunta- tai muun tautivaaran takia.
Syöttötilanteen tulee olla rauhallinen. Kovia ääniä ja kirkkaita valoja tulee välttää, sillä luonnonvaraiset eläimet stressaantuvat helposti. Hoitajan kannattaa mieluummin pitää tummia vaatteita syöttö- ja hoitotilanteessa, ne muistuttavat enemmän emon turkkia.
Muutaman päivän ikäisiä ja vastatulleita heikkoja vanhempiakin poikasia on ruokittava jopa tunnin välein, myös öisin.
Voinnin vakiinnuttua isompien (n. 80-100g) poikasten ruokintaväli voi olla kolme tuntia. Jos poikanen syö vain vähän kerrallaan, ruokintaväliä täytyy tihentää. Painokäyrän tulee nousta vuorokauden aikana: se ei saa pysähtyä, eikä varsinkaan laskea.
Poikasen tulee syödä n. 30 - 40 % ruumiinpainostaan vuorokaudessa. Esim. 80 grammaa painavan poikasen tarvitsema maidonvastikkeen määrä on 24 ml vuorokaudessa. Maidonvastikkeen määrä jaetaan syöttökerroilla, joten jos siilinpoikasta ruokitaan kolmen tunnin välein, kerrallaan se syö n. 3 - 4 ml.
Vaikka poikanen ei joka kerta söisikään ohjeen mukaisia määriä, mutta sen paino nousee tasaisesti, se saa tarpeellisen määrän maitoa. Jos poikanen haluaa syödä enemmän tai useammin, sille täytyy antaa vastiketta niin paljon kuin se haluaa syödä. Ohjeen määrä on vähimmäismäärä. Poikanen lopettaa nielemisen silloin, kun sen vatsa on täynnä.
Syötettäessä poikasen annetaan olla vatsallaan ja käsi laitetaan kevyesti kupiksi sen vartalon ylle. Poikasen päätä nostetaan hivenen etusormella ja peukalolla, jotka on asetettu sen pään sivuille ruiskun/tutin ohjaamiseksi sen suuhun. Ruisku/tutti viedään hitaasti poikasen suuhun kuonon sivusta ja asetetaan varovasti poikasen huulten väliin. Ruiskusta/tutista puristetaan pieni tippa poikasen maisteltavaksi, jotta se tietää, mistä on kyse. Jos joudut äkkiä vetämään ruiskun/tutin poikasen suusta, anna liikamaidon valua suusta pois pitämällä poikasen päätä hiukan alaspäin.
VIEROITETTU POIKANEN
eli poikanen, jolla on silmät ja korvat auki, hampaat puhjenneet ja syö kiinteää ruokaa tarjottaessa.
Poikasella pidetään koko ajan vettä ja ruokaa tarjolla.
Heikkokuntoiselle hoitoon otetulle poikaselle parasta ravintoa on eläinlääkäreiltä saatava Hill'sin a/d -purkkiruoka. Kun poikasen vointi on vakiintunut, sille voi antaa kissan purkkiruokaa.
Jokainen poikanen on yksilö: yksi tykkää a/d:sta, toinen taas kissan purkkiruuasta ja kolmas koiranruuasta. Jos poikanen ei halua syödä jotain tiettyä ruokaa, kannattaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Yleensä terve poikanen ei ole nirso.
Huonokuntoista ja/tai heikkoa poikasta on ruiskuruokittava kolmen-neljän tunnin välein. Lämpimästä vedestä ja a/d:sta tehdään velli, jota annetaan poikaselle ruiskulla suuhun. Poikasen paino mitataan ennen jokaista ruokintaa ja myös sen jälkeen.
Ruokintojen välissä tuleva painohäviö ei saa olla laskeva vaan painon täytyy koko ajan olla nousussa. Jos paino laskee, ota yhteyttä siilihoitajaan.
Ruiskuruokintaa jatketaan, kunnes poikanen itse syö hyvin lautaselta.
Ks. yleistä hoidosta
Lähde: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2009. 2. p. 160 s. ISBN 9789524831031
Lisätietoa: Hand-rearing Erinaceus europaeus
 | 
