Ravinto

Siili, väsymätön tuhohyönteiseisten vihollinen, syö mielellään kovakuoriaisia, toukkia, matoja, etanoita, raatoja, myös käärmeitä sekä linnun- ja hiirenpoikasia, mikäli saa ne kiinni. Kasveja tai hedelmiä siilit pistävät poskeensa vain paremman ruuan puutteessa.Toisinaan siili maistelee myös kasvinituja, sieniä ja puutarhan puista pudonneita hedelmiä, mutta varsinainen kasvissyöjä se ei ole.

Englannissa on 1500-luvulta lähtien puhuttu siitä, miten siilit tappavat maassa pesivien lintujen poikasia ja syövät niiden munat. Nykyiset tutkimukset pitävät tätä hyvin vähäisenä ongelmana ja siili nähdään pääasiassa hyödyllisenä eläimenä, joka tappaa ennemminkin tuhohyönteisiä maanviljelijöiden iloksi kuin kanalintuja metsästäjien kiusaksi. (ks. myös s. 51-52 Uist - lupa tappaa: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Sammakko, 2009. 2. p., 160 s. ISBN 9789524831031)

Aikuinen siili syö n. 70 g hyönteisiä vuorokaudessa, mutta imettävä naaras jopa tupla-annoksen.

Näitä siili popsii:

  • kovakuoriaiset
  • lehväluteet
  • tuhatjalkaiset
  • muurahaiset
  • pihtihäntäiset
  • hämähäkit
Joensuun yliopistossaon tutkittu kahdeksan metallin (mm. lyijy) sekä seleenin ja arsenikin kerääntymistä siilien kudoksiin:
Anni Rautio, Mervi Kunnasranta, Anu Valtonen, Mirva Ikonen, Heikki Hyvärinen, Ismo J. Holopainen, Jussi V. K. Kukkonen: Sex, Age, and Tissue Specific Accumulation of Eight Metals, Arsenic, and Selenium in the European Hedgehog (Erinaceus europaeus )

Tiivistelmät tutkimuksesta:

"Many insectivores have been shown to be sensitive to heavy metals and therefore suitable for biomonitoring purposes. In Finland, the hibernation period of the European hedgehog (Erinaceus europaeus) is long, and during hibernation the stress caused by environmental toxins may be crucial. Concentrations of cadmium (Cd), copper (Cu), iron (Fe), magnesium (Mg), manganese (Mn), molybdenum (Mo), nickel (Ni), lead (Pb), arsenic (As), and selenium (Se) were measured in a population of hedgehogs in the town of Joensuu in eastern Finland during the summers of 2004 and 2005. The analyzed tissues were kidney, liver, hair, and spine. The sampled hedgehogs (n = 65) were mainly road-killed animals. As expected, the concentrations of heavy metals were low because the hedgehogs were living in a comparatively unpolluted area. Significant increases with age were found in Cd concentrations (kidney, liver, and spine) and some essential elements (Se in spine, kidney, and liver; Mo in kidney and liver; Cu in spine; Fe in liver; and Mn in spine). Age accumulation and correlations between Se and Cd and between Mo and Cd may indicate the protective roles of Se and Mo against Cd toxicity in hedgehogs, in which Cd is already at comparatively low concentrations. Sex had no significant effect on concentrations of the elements studied. In conclusion, age is an important parameter to be taken into account when studying heavy-metal concentrations in hedgehogs and other insectivores."

Siilin jätös on n. 1 cm:n paksuinen ja 3-4 cm pitkä. Uloste on tummaa, sillä hyönteisten kitiinikuori värjää sen: mitä enemmän hyönteisravintoa, sitä mustempaa se on. Kissanraksuja pääruokanaan nauttivan terveen siilin uloste on sen aterian väristä.

Vaikka Uusi Seelantilaiset tutkimukset ovatkin raportoineet siilin vatsasta löytyneen kasvisperäistä ravintoa, kuten lehtiä, nuppuja, sammalta yms. englantilainen arvostettu siilien tutkija tri Nigel Reeve toteaa, ettei siilien ole kuitenkaan nähty tarkoituksella syövän kasviainesta.  Se on joutunut siilin vatsaan sattumalta yhdessä muun ravinnon kanssa. Joka tapauksessa siili näyttää toisinaan syövän marjoja ja hedelmiä, sillä humaltuneita siilejä on löydetty maistelemassa esim. käynneitä omenia.

Alla kolme siilin ravintokäyttäytymistä kuvaavaa tilastoa, joiden tuloksia on kerätty Britanniasta ja Saksasta.

Kuva 1. Siilin nauttima ravinto maatalousalueella Itä-Englannissa. (Data: Yalden, 1976) Lähde: http://www.wildlifeonline.me.uk/hedgehogs.html

Kuva 2. Siilin nauttima ravinto Lontoon esikaupunkialueella Middlesexissä golf-kentän läheisyydessä. (Data: Wroot, 1984 ) Lähde: http://www.wildlifeonline.me.uk/hedgehogs.html

Kuva 3. Siilin nauttima ravinto esikaupunki- ja maatalousalueella Saksassa. (Data: Grosshans, 1983) Lähde: http://www.wildlifeonline.me.uk/hedgehogs.html

Kuva 4. Edellisistä alueellisista taulukoista kerätty tieto 137 siilin vatsan sisällöstä. Prosentuaalinen määrä kutakin ravintoryhmää. (Data: Nigel Reeves: Hedgehogs, 1994) Lähde: http://www.wildlifeonline.me.uk/hedgehogs.html