Siili syö mielellään paitsi kovakuoriaisia, toukkia, matoja ja etanoita, myös käärmeitä, raatoja, linnun- ja hiirenpoikasia. Kasveja tai hedelmiä siilit pistävät poskeensa vain paremman ruuan puutteessa.Toisinaan siili maistelee myös kasvinituja, sieniä ja puutarhan puista pudonneita hedelmiä, mutta varsinainen kasvissyöjä se ei ole.
Englannissa on 1500-luvulta lähtien puhuttu siitä, miten siilit tappavat maassa pesivien lintujen poikasia ja syövät niiden munat. Nykyiset tutkimukset pitävät tätä hyvin vähäisenä ongelmana ja siiliä pidetään pääasiassa hyödyllisenä eläimenä, joka tappaa ennemminkin tuhohyönteisiä maanviljelijöiden iloksi kuin kanalintuja metsästäjien kiusaksi. (ks. myös s. 51-52 Uist - lupa tappaa: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Sammakko, 2009. 160 s. ISBN 9789524831031)
Aikuinen siili syö n. 70 g hyönteisiä vuorokaudessa, mutta imettävä naaras jopa tupla-annoksen.
Näitä siili popsii:
-
kovakuoriaiset
-
lehväluteet
-
tuhatjalkaiset
-
muurahaiset
-
pihtihäntäiset
-
hämähäkit
Siilin jätös on 1 cm:n paksuinen ja 3-4 cm pitkä. Uloste on tummaa, sillä hyönteisten kitiinikuori värjää sen: mitä enemmän hyönteisravintoa, sitä mustempaa se on.
Lisätietoa:
Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2009. 2. p. 160 s. ISBN 9789524831031
Rautio, Anni: 5th European Congress on Mammalogy Posteri: Raskasmetallien kertyminen kaupunkisiileihin (Erinaceus europaeus) ItäSuomessa
 | 
