Talviunta vai horrosta?

Talviuni ja horros eivät tarkoita samaa asiaa:

Talviunessa esim. isomassaisen karhun ruumiinlämpö laskee vain vähän (+32 asteeseen), energian- ja hapenkulutus vähenevät puoleen ja kuona-aineet hajoavat ja kiertävät sisäisesti. Karhu vaihtaa asentoa päivittäin ja on toimintakykyinen unestaan huolimatta.

Horrostava siileillä on toisin, sillä siilit ovat pienimassaisia - ts. siileillä on rajallinen määrä rasvaa ja siitä suuri osa on lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvakudosta. Siilin ruumiinlämpö laskee jopa 35 astetta, aina +2 - +4 asteeseen. Energian- ja hapenkulutus vähenee huikeaan sadasosaan. Siili ei pysty kierrättämään kaikkia kuona-aineita (vettä syntyy esim. rasvan palamisen tuloksena) ja virtsaa säännöllisesti poistaakseen syntyneen typen. Tästä syystä siili joutuu heräämään ja lämmittämään kehonsa normaaliin lämpötilaan 7 - 10 päivän välein.

Vapaaehtoinen siilien hoitaja Seppo Pörhö ei vain hoida siilejä vaan myös tuottaa mielenkiintoista tietoa mm. siilin horrostamisesta. Onnekkaan sattuman vuoksi hänen hoidossaan ollut ja tervehtynyt Heta-siili petasi syksyllä 2014 pesäpohjan lämmityksessä käytetyt lämpöanturat pesätarvikkeidensa mukaan ja asettui niiden päälle horrostamaan. Linkistä näkyy hyvin horrosrytmi pissaväleineen ja horroslämpötiloineen: ks. pdf (219 kt)

Tavallisesti siili myös herää, mikäli sen lämpö laskee alle neljän plusasteen, jotta se ei palellu hengiltä. Horroksen aikana siili on toimintakyvytön, eikä pysty reagoimaan häiriötiloihin ja hukkuu/jäätyy esim. talvipesään valuvaan lumen sulamisveteen. Horroksesta herääminen kestää n. 2 - 5 tuntia ja kuluttaa runsaasti energiaa. Mikäli edelleen on lunta ja muutenkin kylmää, siili tarvitse ruokaa ja juomaa selvitäkseen.

Talvihorroksessa siili on Suomen sääolosuhteissa n. 7-8 kuukautta vuodessa - siili siis horrostaa puolet elämästään. Samalla se menettää jopa puolet ruumiinpainostaan. Yli 50 % ensimmäistä kertaa horrostavista siileistä kuolee aivan tavallisinakin talvina.
Talvihorros ei ole siileille välttämätön ja se voi lämpimissä olosuhteissa pysytellä hereillä täysin vaivatta. Horrostaminen on siis pakon sanelemaa silloin, kun lumi ja pakkanen estävät siiliä löytämästä riittävästi hyönteisiä ja matoja. Siilin lisäksi Suomessa talvihorrokseen vaipuvat vain lepakot sekä tammi- ja koivuhiiri.

Jotta siili selviytyy talvihorroksesta, sen täytyy painaa Suomen oloissa mieluiten 800 g, Ks. myös ilmastonmuutos.

Lisätietoa:

Hibernation (Wildlife Information Network, The Royal Veterinary College, Royal College Street, London NW1 0TU, United Kingdom)

Hohtola, Esa: Horroksen monet muodot. Natura 4/2009

Webb, Peter I. - Ellison, Jodelle: Normothermy, torpor and arousal in hedgehogs (Erinaceus europaeus) from Dunedin.

Lähde:
Mauri Leivo (Helsingin Sanomat 3.2.2004: eläinten talviunesta ja horrostamisesta)