HUOM! Alla olevat ohjeet on tarkoitettu tervehtyneiden siilien majoitukseen. Sairas siili sijoitetaan aina rauhalliseen ja lämpimään tilaan lämpövesipullojen väliin (ks. lämpöhoidon ohjeet: Ensiapu)


Poikasen majoitus

Pienelle poikaselle, joka ei liiku vielä paljoa, sopii asumukseksi korkeareunainen pahvinen tai muovinen laatikko. Pohjalle laitetaan sanomalehtiä ja niiden päälle pehmeä pyyhe. Pyyhkeestä ei saa irrota lankoja tms., jotka voivat kiertyä siilin jalan tai kaulan ympärille. 

Pesäpiiloksi poikanen tarvitsee myös pehmeää kangasta. Tähän tarkoitukseen sopii lämmin pipo tai vanha fleecepaita tms. Fleecestä ei irtoa lankoja, se on pehmeää ja lämmittää poikasta. Kangasta täytyy olla niin paljon, että poikanen pääsee kaivautumaan sen sisään. Yksi kangaskerros poikasen päällä ei riitä pitämään sitä lämpimänä.  
Poikasen tilassa täytyy olla vähintään huoneenlämpöistä (20-23 astetta).

Tila, jossa poikasta pidetään, ei saa olla vetoisessa paikassa, mutta riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Tilan täytyy aina olla hiljainen ja hämärä - esim. keittiö tai lastenhuone ei ole sovelias paikka luonnonvaraiselle siilille.
 
Saman poikueen poikasia voi pitää samassa tilassa niin kauan, kun ne eivät ala vakavasti ottaa mittaa toisistaan - leikkimielinen jahtaaminen ja töykkiminen ei sitä kuitenkaan ole. Jos jatkuvaa erimielisyyttä syntyy, poikaset pitää erottaa eri laatikoihin.


Poikasen lämpimänä pitäminen

Pienillä poikasilla (silmät eivät ole vielä auenneet) ei ole kehittynyt vielä kykyä ylläpitää omaa lämmönsäätelyjärjestelmää, joten ne ovat alttiimpia alilämmölle tai palamiselle.
Vastasyntyneen ja karvattoman poikasen laatikon lämpötilan täytyy olla 35 astetta.
Kun poikasen silmät avautuvat, tilan lämpöä voi pikku hiljaa (muutama aste parissa päivässä) laskea, kunnes tilassa on huoneenlämpöistä.

Terveelle vierotetulle poikaselle riittää huoneenlämpö.
Sairas poikanen tarvitsee lisää lämpöä. Sille voi laittaa molemmin puolin kuumavesipullot. Lisäksi tilan lämpöä voi nostaa vaikka siirrettävällä patterilla.

Aikuisen siilin majoitus

Yli 400 grammainen siili tarvitsee tilavamman oleskelutilan. Sellaiseksi sopii huoneesta rajattu osa tai esim. iso kanihäkki, jossa ei ole verkkopohjaa.

Tarpeellisen tilan vähimmäismitat ovat 60 x 100 cm. Lattia/pohja peitetään sanomalehdillä. Tila on voitava puhdistaa päivittäin mahdollisimman helposti. Pohjalla olevat sanomalehdet ja pyyhkeet vaihdetaan päivittäin. Tilan pitää olla huoneenlämpöinen, n. 20 – 23 astetta.



Pesä kannattaa sijoittaa tilaan siten, että siili pääsee kiertämään sen ympäri.
Pesän voi rakentaa itse vaikkapa pahvilaatikosta tai hankkia valmiin kanin/marsun vanerista tehdyn pesän. Pesämateriaaliksi voi laittaa ulkoa kerättyä ja kuivatettua pehmeää ja taipuisaa heinää sekä puunlehtiä. Myös sanomalehti, jonka voi repiä sormen paksuisiksi suikaleiksi, sopii pesänmateriaaliksi. Sekä heinä että ohut, pitkä paperisilppu voi kietoutua siilin jalan ympärille ja aiheuttaa verenkierron estymisen ja kuolion. On tarkkailtava, ettei näin pääse tapahtumaan!

Pesä laitetaan täyteen heinää tai lehtisuikaleita siten, että siili pääsee kuitenkin kaivautumaan sisälle. Jos pesässä on liikaa tavaraa, siili kyllä hoitaa itse ylimääräisen täytteen kuljetuksen pois.  

Siilin tilaan voi tuoda viihdykkeeksi ulkoa kiviä, sammalta, multaa, oksia ja lehtiä. Se antaa aktiiviselle eläimelle kiinnostavamman ympäristön kuin pelkkä häkki.


Ulkoaitaus

Terveen 800 g painavan siilin voi sijoittaa viileään n. +10 astetta olevaan tilaan. Alhaisempi lämpötila auttaa sitä sopeutumaan ulkolämpötilaan jo ennen aitaukseen siirtämistä ja myöhempää vapauttamista varten.

Ulkoaitauksessa siilin kuntoutumista tarkkaillaan edelleen vajaan viikon ajan. Sitä punnitaan kerran päivässä iltaisin. Jos paino ei laske, siili on valmis maailmalle. (ks. Takaisin luontoon)

Ulkoaitaus on sitä parempi mitä isompi se on, mutta jos aitaus on todella iso, saattaa tulla vaikeuksia aitauksen suojaamisessa isoilta linnuilta. Riittävän tilava ja käytännöllinen aitaus on paras. Aitauksen mitat ovat vähintään n. 1,5 m x 3 m. Tämän kokoisen aitauksen saa hätätapauksessa jaettua kahtia, mikäli hoitoon tulee muitakin siilejä.

Siilit myös kaivelevat maata ja jotkut ovat hyvinkin eteviä kaivamaan pakotunneleita. Aitaverkkoa kannattaa kaivaa osittain myös maan alle aitauksen sisäpuolella. Jos alueella liikkuu kettuja tai mäyriä, aitaverkkoa täytyy upottaa maahan myös aitauksen ulkopuolella, jotteivät siilin luonnolliset viholliset onnistu kaivautumaan aitaukseen.

 

Kuva © Seppo Pörhö

Siilit ovat hyviä kiipeämään.
Aitauksella tulee olla korkeutta noin metri, sillä ne voivat kavuta jopa 90 cm korkean verkkoaidan yli: ylös kiivetään huolella varpaita, kynsiä ja hampaita apuna käytellen, mutta alastulo toiselta puolelta onkin jo vähemmän hallittu.





















 

Kuva yläpuolella: Kestävä aitaus siilille syntyy minkkiverkosta.




Kuva yläpuolella:
Suhteellisen edullisen ja helpon ulkoaitauksen voi rakentaa myös kompostiverkkoon kiinnitetystä aitaverkosta.
Muovitettu kanaverkko (silmä n. 2 cm) kiinnitetään nippusiteillä kompostikehikoihin, useampaan kerrallaan. Kahden kolmen kehikon kokoista aitaelementtiä on helppo vielä käsitellä kerrallaan. Kanaverkko asetetaan niin, että siitä jää n. 30 cm kompostikehikon alareunan yli. Yli jäävä osa taivutetaan aitauksen sisäpuolelle ja kaivetaan maan sisälle (n. 10-15 cm syvyyteen). Sen jälkeen taivutetun osan päälle voi laittaa tiiliskiviä estämään siilin kaivauksia. Aitaelementit voi tukea myös tiiliskivillä. Jos siili pääsee läpi aitauksen sisäpuolelta, ulkopuolelle asetetut tiiliskivet hankaloittavat pakoluolan rakentamista.



Kasvitueksi tarkoitettujen bambukeppien terävämpi pää painetaan syvälle maahan tasaisin välein ja verkolla päällystetyt kompostikehikot kiinnitetään niihin nippusiteillä. Elementeistä rakennetaan myös katto ja kiinnitetään bambukepeillä. Aitaelementit kestävät talven yli bambutukineen. Lunta on tosin muistettava poistaa kattoelementtien päältä, ettei aitaus romahda.

 
 

Lähde: Tuula Nyström - Tiina Kinnunen: Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2009. 2. p. 160 s. ISBN 9789524831031