Siilistä mediassa julkaistua v. 2015

Puuttuuko tietoja? Anna vinkki!

Aamulehti 19.7.2015: Kronikassaan Suojellaan luontoa luonnolta Jouko Jokinen kirjoittaa vieraslajeista ja murehtii siilien kohtaloa tulokaslajina. Siili kiikarissa -sivuilla on epäilty, ettei siili välttämättä ole vieraslaji: ks. Levinneisyys, Siili vieraslajina.

Kainuun Sanomat 11.7.2015: Kainuun Sanomissa Teemu Rauhala kirjoittaa samasta aiheesta kuin Satakunnan Kansa toukokuussa otsikolla Tappajaetana tuhoaa jo Pohjois-Suomessakin. Tässäkin artikelissa siilin arvellaan syövän espanjansiruetanoita. Hyönteissyöjän hampaille suurikokoinen etana on varsin sitkas pala: etanoista ja kotiloista siilin ruokavaliossa ks. Siili ja etanat ja kotilot.

Natura 3/2015 -lehden lajiesittelyssä Hannu Eskonen esittelee eurooppalaisen siilin ja samalla Siili kiikarissa -sivuston.

Satakunnan Kansa 31.5.2015: Lehden hyötysivuilla kehoitetaan hävittämään kotilot ennen kuin ne ehtivät munia ja mainitaan, että kotiloiden luonnollisia torjuntakeinoja ovat mm. siilit. Siilit syövät varsin vähän kotiloita ja etanoita, hyvästä syystä: ks. Siili ja etanat ja kotilot

Aamulehti 27.5.2015: Aamulehden Kulttuuri-osiossa esitellään esikoiskirjailija Briitta Hepo-Ojan nuortenkirja Siilin kuolema. Kirjan päähenkilö 15-vuotias Arttu on paikalla, kun isä ajaa siilin yli. Siilin kuolema saa nostaa yksinäisen Artun ongelmat pintaan.

Karjalainen 10.5.: Hannu Karjalainen kuvailee artikkelissaan siilipariskunnan lemmenpuuhia, jotka kestivät koko yön, eikä kuvaaminenkaan niitä häirinnyt.

Karjalainen 28.3.2015: Lehden vakituinen luontoartikkeleita kirjoittava Hannu Kauhanen mainitsee, että ensimmäinen siili käväisi pihapiirissä jo 28.3. ja ruokaili lintulaudan alla. Kevään merkki tämäkin, toteaa Hannu.

Aamulehti, 26.2.2015: Lehti otsikoi Pirkanmaalla harvinaisen leuto talvi ja kertoo, että Markku Harjun Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolaan on tullut paljon soittoja siileistä, jotka ovat joutuneet lähtemään veden tuhoamista pesistään.

Aamulehti, Kulttuuri, 21.2.2015: Esikoiskirjalija Anni Kytömäen haastattelussa kirjailija mainitsee lukeneensa romaanin, jossa siili liikkuu 1800-luvun puolivälin Asikkalassa, eikä se hänen mukaansa pidä paikkansa. Asia ei ole niin yksinkertainen. Vanhojen käsikirjojen mukaan siilejä on tuotu 1800-luvulla Suomen etelä-rannikolle sekä Baltiasta että Ruotsista.
Siili on mainittu ensimmäisen kerran Suomen esim. lehdistössä v. 1879 ja professori Ilkka Koivisto on epäillyt siiliä jopa alkuperäissuomalaiseksi: ks. esim. Siilin levinneisyys.

Satakunnan kansa 25.1.2015, Viikonvaihde: Esittelee Markku Harjun, luonnonvaraisten eläinten hoitajan, joka on perustanut villieläinhoitolan Raippaluotoon. Harju on jo vuosia hoitanut lukuisia luonnonvaraisia, myös siilejä.