11.9.2023

Siili kiikarissa -verkkosivu siilien ystäville, siilien hoitajille, eläinlääkäreille ja tutkijoille. Tutkimustieto siileistä lisääntyy: tarkista tietosi!

Jokasyksyinen kysymys jo elokuun puolella on "Mihin siilit ruokintapaikalta ovat kadonneet?" On aivan normaalia, että esim. siiliurokset menevät horrostamaan jo elokuun puolella. Niillä on ollut aikaa hankkia tarvittava paino 6–7 kuukauden horroksesta selviämiseen toisin, kuin naarailla ja nuorilla siileillä. Naaraat ovat synnyttäneet ja vieroittaneet poikasia 4–5 viikkoa,
eikä niillä ole ollut ruuan hankkimiseen riittävästi aikaa. Viimeisinä syömässä ovat siis naaraat, nuoret siilit ja sairaat siilit, joiden paino ei jostain syystä kartu.

Tutustu myös: Milloin siiliä tukiruokitaan

Auta siilitiedon keräämisessä – ole mukana siilien suojelussa!

Kun siilit alkavat heräillä, ne liikkuvat aktiivisesti ruokaa etsimässä pihoilla ja teillä. Silloin on hyvä aika ryhtyä keräämään tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on siilejä. Jos tilastot siilien määrästä olisivat vuosittain tiedossa, olisi helppoa seurata, mikä lajin tila todellisuudessa on. Kansalaisten havaintojen perusteella sekä siilien hoitajien ja tutkijoiden mukaan siili on häviämässä Suomesta, mutta miten vakavasta tilanteesta on kysymys, sitä emme tiedä ilman tilastoja. Tarvitaan siis aktiivista siililaskentaa ja tietojen merkitsemistä Laji.fi-tietokantaan!

Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisten kirjaamat lajitiedot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voi tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.
Voit perustaa oman Vihkon tai ilmoittaa havainnostasi kirjautumatta.

Tilastot voi tarvittaessa ladata itselleen. Tässä esimerkki siilitilastosta aikavälillä 1.5.1851-18.11.2022. Tilasto kertoo, että havaintoja on yhteensä vain 5966. On aika viedä siilitilasto ajan tasalle!

Siilit tarvitsevat hoitoa useammin kuin monet muut nisäkkäät:
tukeasi tarvitaan

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys (Pk-esy) hoitaa satoja luonnonvaraisia eläimiä vuodessa. Vuonna 2021 hoidettavia oli yli 1750, vuoden 2022 tilastot eivät ole vielä saatavissa.

Yhdistys saa vuosittain n. 8000 eläimiä koskevaa yhteydenottoa puhelimitse. Yhdistys ottaa hoitoon myös kodittomaksi jääneitä lemmikkieläimiä, joille etsitään uusi koti.

Pk-esy on Korkeasaaren ohella eniten luonnonvaraisia eläimiä hoitava taho. Hoidettavat eläinlajit kattavat laajan kirjon aina sammakoista sorkkaeläimiin.

Eri puolilta Suomea hoitoon tulevista eläimistä suurin osa on orpoja poikasia ja loukkaantuneita aikuisia.

Syy eläinten hoitotarpeeseen johtuu suoranaisesti tai välillisesti ihmisen toiminnasta.

Napauta kuva isommaksi, jos teksti on liian pientä!

Rakkaudesta villieläimiin -sarja kertoo Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen luonnonvaraisten eläinten hoitotyöstä ja hoidettavien eläinten tarinoista kiinniotosta vapautukseen, vaikka kaikki tarinat eivät päätykään aina onnellisesti. Jatkuvat hoitokiireet ja hektinen puhelinneuvonta tai päivittäiset tunnit, jotka vietetään eläintiloja siivoten, eivät näy sellaisena kuin se tässä työssä ilmenee, mutta sen korvaa aito ja kaunis kuvaus, joka on tehty eläinten ehdoilla ja tarpeettomasti niitä häiritsemättä. Kiitokset erityisesti Sari Valtaselle, mutta luonnollisesti kaikille muillekin pk-esyläisille ja sarjan tekijöille!

Rakenna talvipesiä myyntiin!

Suurimmat syyt siilin häviämiseen ovat epäedulliset sääolosuhteet, ilmastonmuutos, talvipesäpaikkojen puute ja liikenneonnettomuudet. (Ks. liikenne ja rakentaminen).
Siili kiikarissa etsii yhteistyökumppania, joka haluaisi rakentaa siileille talvipesiä myyntiin. Ota yhteyttä niin kerron enemmän: Tuula Nyström eurosiili(at)gmail.com

Tule mukaan Siili kiikarissa -ryhmään!

Facebookin Siili kiikarissa -ryhmässä voit esittää siilejä (Erinaceus europaeus) koskevia ei-kiireellisiä kysymyksiä, keskustella, jakaa kuvia ja videoita esim. pihasiiliesi elämästä, kerätä muille tiedoksi siiliuutisia yms. Kysymyksiin vastaavat vuosia siilejä hoitaneet Tuula Nyström, Seppo Pörhö ja Anna Vasala. Jos hankalan kysymyksen vastaamiseen eivät riitä omat tietomme tai hoitokokemuksemme, apua haetaan muilta asiantuntijoilta ja kansainvälisistä tutkimuksista.