Hoitajaksi

Siilin hoitajaksi ryhtyvä ymmärtää, että

• Siili ei ole lemmikki vaan luonnonvarainen eläin ja sen ruokavalio ja hoito on sen mukaista.
  
  
• Sairas luonnonvarainen eläin tarvitsee yhtä hyvää hoitoa kuin lemmikkikin: lääkitystä, lämpöä, rauhaa toipumiselleen ja kuntoutusta.
  

• Eläimen on annettava olla mahdollisimman paljon omissa oloissaan ja pyrittävä välttämään kesyttämistä, jotta se ei myöhemmin luota sille vaarallisiin ihmisiin tai lemmikkeihin tai tule liian riippuvaiseksi ihmisen avusta.
  

• Se on hyönteissyöjä ja tarvitsee siksi paljon proteiineja ja mineraaleja, ei välttämättä kasviksia, viljaa, sokeria, maitotuotteita yms. herkkupaloja, joita se ei voi luonnosta itse löydä.

• Se ei ole laumaeläin, vaan yksineläjä eikä tarvitse ihmisen, muiden eläinten tai lemmikkien seuraa (poikkeuksena samaan poikueeseen kuuluvat poikaset, joiden toipuminen ja ruokahalu edistyy sisarusten seurassa).
  

• Villieläimenä se voi kantaa mm. salmonellaa, joten sen astioita tai sitä käsitellessä suojataan kädet ja huolehditaan muutenkin hygieniasta sekä esim. jäykkäkouristusrokotuksen ottamisesta Erityisesti lapsien tulisi välttää siilin lähestymistä sekä siilin ja sen tavaroiden koskettelua.

• Vähintään 18-vuoden ikä
  

Yleensä lapset ja teini-ikäiset rakastavat kaikkia eläimiä ja haluaisivat auttaa niitä. He osaavat huolehtia myös lemmikeistään, mutta päävastuuta hoidettavista eläimistä ei voi antaa heille. Tämä koskee niin lemmikkejä kuin luonnonvaraisiakin. Lapsilla ja nuorilla on velvollisuutenaan käydä koulua, joka on sellaisenaan raskasta - ilman, että he joutuvat huolehtimaan vakavasti sairaasta eläimestä. Nuorten oma elämä on myös heitä kiinnostavampi ja se menee eläimen hoidon edelle, jos tapahtuu mielenkiintoisia asioita tai muutoksia.

• Fyysinen ja henkinen terveys
  

Perussairaudet ja allergiat voivat pahentua, koska eläimen kanssa ollaan kosketuksissa kaiken aikaa. Siili kantaa sekä ulko- että sisäloisia, ja kaikkiin siileihin tulee suhtautua kuin ne kantaisivat salmonellaakin (kuten luonnollisesti kaikki muutkin luonnonvaraiset eläimet).
Pienet lapset eivät saisi olla lainkaan tekemisissä luonnonvaraisen eläimen kanssa. Jäykkäkouristusrokotusten tulee olla voimassa
Erillinen, lämmitetty hoitotila on hyvä ratkaisu.

Henkinen terveys tarkoittaa tässä sitä, ettei eläintä ymmärretä oman persoonallisuuden jatkeena, eikä sitä hoivata omista lähtökohdista, vaan hoitotoimenpiteet tehdään eläinyksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Luonnonvaraisesta eläimestä on kyettävä luopumaan, kun se on terve. Sen lopettamisesta on myös kyettävä tekemään päätös yhdessä eläinlääkärin kanssa silloin, kun hoito ja eläimen hengissä pitäminen pitkittäisivät sen kärsimyksiä. Näin toimitaan myös eläinsuojelulain 14 § mukaisesti.

• Mahdollisuus hoitaa siilejä ympäri vuorokauden
  

Poikasten hoito on vaativaa ja voi joutua tulemaan toimeen 1-2 vkoa parin tunnin pätkäunilla, sillä orpojen poikasten ruokkiminen edellyttää 2-3 tunnin ruokintaväliä. Jotkut siilinhoitajat, jotka ovat töissä, ottavat kesälomansa juuri heinäkuun-elokuun aikana, jolloin poikasia eniten löytyy.

Vaikka et ryhtyisikään hoitamaan orpoja siilinpoikasia, heikkokuntoisia siiliejä, jotka eivät esim. vapaaehtoisesti syö, täytyy joka tapauksessa ruokkia ruiskulla muutaman tunnin välein.

• Muun perheen hyväksyntä
  

Koska siilin hoitaminen vie aikaa ja rahaa, perheenjäsenten tulisin hyväksyä hoitajan ottama vastuu. Hoitajan täytyy jaksaa joskus hyvin väsyttävääkin hoitoa ja tarkkailua, jolloin muun perhe kärsii tavalla tai toisella. Avunpyyntösoittoja voi tulla mihin aikaan tahansa, ja eläimiä joutuu hakemaan ja vastaanottamaan iltamyöhään tai aamuvarhaisella.

Aikuisen perheenjäsenen täytyy myös haluta auttaa hoitajaa, sillä kaikissa hoitotilanteissa ei välttämättä selviä yksin.

• Huolellisuutta ja kärsivällisyyttä
  

Jos olet jo hoitanut sairasta lemmikkiä, tiedät jo, mitä se edellyttää. Ainoa mahdollisuus siilinkin selviytymiseen on se, että eläimen käyttäytymistä tarkkailaan, hoitotoimenpiteet suoritetaan tiettyinä aikoina (esim. punnitus, ruokinta) ja siten kuin hoitosuunnitelmassa edellytetään.

• Siisteyttä

Sekä hoitajan oma terveys että siilin tervehtyminen ja toipuminen riippuvat siitä, miten puhtaina hoitotarvikkeet, lääkeaineet, siilin ruoka- ja juomakupit sekä hoito- ja eläintilat pidetään. Siilejä käsitellään aina hansikkaat kädessä, jotta taudit eivät tartu siilistä hoitajaan - tai hoitajasta siilin.

• "Luottoeläinlääkäri "
  

Kun loukkaantunut tai sairas siili otetaan hoitoon, joudutaan aina turvautumaan ensin eläinlääkäriin, sillä hänen täytyy diagnosoida eläimen sairaudet ja keskustella hoitajan kanssa yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta. Eläinlääkäri määrää tarvittavat antibiootit, loishäätölääkkeet yms. Olisi hienoa, jos eläinlääkäri voisi opettaa hoitajaa antamaan nestepistoksia, sillä useimmat siilit kärsivät nestehukasta hoitoon tultuaan, eikä pelkkä ruiskulla veden antaminen yleensä riitä: tarvitaan useampia pistoksia esim. vuorokauden aikana. Nestehukka, keuhkomadot ja nälkä ovat yleisimpiä siilien kuolinsyitä.

Lähimpään eläinlääkäriin täytyy luoda luottamuksellinen suhde, jotta hän ymmärtää, että olet tosissasi, ja että joskus jopa tiedät enemmän luonnonvaraisen siilin hoidosta tai lääkinnästä kuin vasta siiliin tutustunut eläinlääkäri. Eläinlääkärin täytyy olla erikoistunut luonnonvaraisen siilin hoitoon tai hänellä täytyy olla halua opetella sitä kanssasi. Muista, ettei eläinlääkärillä ole velvollisuutta hoitaa luonnonvaraisia eläimiä ja jos hän sen tekee, hänellä on oikeus myös pyytää siitä korvausta. Ks. hoidon korvaamisesta!

• Kykyä ja halua kommunikoida ihmisten kanssa
  

Hoitaja joutuu keskustelemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, sillä kaikenlaiset ihmiset löytävät loukkaantuneita, sairaita ja orpoja siilejä. On pystyttävä löytämään yhteinen kieli ja tiedustelemaan, millaisissa olosuhteissa siili on löytynyt, mitä sen auttamiseksi on jo tehty yms. On kyettävä myös tukemaan ihmistä, joka on hätääntynyt ja ahdistunut, ja saattaa purkaa sitä myös agressiivisesti.

Siilien hoitajien täytyy konsultoida toisiaan, kysyä neuvoa ja antaa ohjausta. Monesti tarvitaan vain henkistä tukea, koska hoito on rankkaa ja eläimiä menehtyy parhaista hoitoyrityksistä huolimatta. Silti työ on todella palkitsevaa aina, kun saa päästää terveen eläimen takaisin luontoon - varsinkin, kun on kyse eläimestä, jonka olemassaolo on vaarantunut Suomessa ja koko Euroopassa.

• Kykyä ottaa vastaan ohjeita
  

Siilien hoitajaksi on opeteltava ja siinä tarvitaan siilejä pidempään hoitaneiden ohjeita. Jatkuvasti on uutta opittavaa, tieto siilien hoidosta karttuu ja omia tietoja on päivitettävä kaiken aikaa. Hyväksi hoitajaksi tuleminen vie vuosia (täydelliseksi ei opita koskaan) - se ei ole jotakin, jonka jokainen lemmikkien omistaja osaa luonnostaan tai hoidettuaan muutamaa yksilöä. Valitettavasti on ihmisiä, jotka kokevat ohjeiden antamisen henkilökohtaisena loukkauksena tai arvosteluna. Jokainen hoitaja on ollut ensin oppilaana ja ohjeiden vastaan ottajana, mitään muuta tapaa oppia ei ole. Siilien selvitymisprosentti kertoo sen, miten hyvin onnistumme; sitä on hyvä seurata itse.

On muitakin tapoja pelastaa siilin henki kuin ryhtyä konkreettisesti hoitamaan sairaita, loukkaantuneita ja orpoja siilejä.

Ota esim. yhteyttä siilien auttajiin ja tarjoa apuasi siilien kuljettajana. Jos sinulla on ajokortti ja auto, voit noutaa apua tarvitsevan siilin sen löytöpaikalta ja viedän sen hoitajalle tai jollekulle, joka jatkaa kuljetusta, jos matka on pitkä; voit myös palauttaa siilin terveenä takaisin löytöpaikalleen. Nämä toimenpiteet vievät kohtuuttomasti aikaa hoitajilta - aika on varsinaisesta hoidosta poissa ja moni siili voi menehtyä sen takia. Kaikilla hoitajilla ei ole autoa, joten apusi on arvokasta!

Myös siilien ruokkiminen omalla pihalla, puutarhan suunnittelua siiliä - ja muita hyösyllisiä luonnonvaraisia - varten, talvipesien rakentaminen yms. ovat erinomaista eurooppalaisen siilin suojelutyötä. Sitä on myös siilin ahdingosta kertominen ja asiallisen, kiihkottoman tiedon levittäminen.

Siiliä auttaessasi autat myös muita luonnonvaraisia eläimiä ja pidät huolta, että luontomme monimuotoisuus säilyy.