Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksesta johtuen lämmenneet talvet ovat mahdollistaneet uusien eläin- ja kasvilajien siirtymisen pohjoisempaan. Vuosikymmenten aikana myös siili on siirtynyt itse tai hieman autettuna pohjoisemmaksi.

Brittein saarilla siilit ovat alkaneet vetäytyä horrospesiinsä vasta tammikuulla marraskuun sijasta, ja jos säät ja ravintotilanne sallivat, ovat jotkut siilit hereillä koko talven. Meidän leveysasteillamme tämä ei ole toistaiseksi mahdollista.

Siilin on arveltu hyötyvän ilmaston lämpenemisestä, ja onkin totta, että ilmaston lämmetessä sen ravintoeläimet pysyvät hereillä pidempään.

Se, miten horrostaminen onnistuu, on ratkaisevaa. Rajut lämpötilojen vaihtelut alkavat olla tyypillisiä Suomessa. Siilit heräilevätkin toistuvasti keskellä talvea, mutta eivät saa heräämiseen kuluttamaansa energiaa takaisin, koska niiden ravintoeläimet - hyönteiset, madot ja toukat - eivät liiku. Kun turhat heräämiset toistuvat, siili laihtuu ja menehtyy horrospesäänsä.

Ns. kulttuurieläimenä siili löytää ravintonsa ja pesäpaikkansa helpoiten ihmisen läheltä. Pohjoiseen siirryttäessä asutustiheys vähenee ja metsämaasto muuttuu yleisemmäksi. Metsissä puolestaan asuvat siilin arkkiviholliset huuhkajat ja mäyrät.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös epävakaammat sääolot. Lämpimien talvien lisäksi petollisia ovat liian sateiset ja viileät tai helteiset ja kuivat kesät. Äärimmäisissä sääolosuhteissa hyönteiset, toukat yms. ovat siilin tavoittamattomissa syvällä maassa
tai puiden kuorien alla. Mikäli ilmasto muuttuu kuumaksi ja kosteaksi, se tuo mukanaan siilille kohtalokkaat tartuntataudit ja loiset.

Tutkimuksia

Bearman-Brown, Lucy E. et al. (2020): Over-Winter Survival and Nest Site Selection of the West-European Hedgehog (Erinaceus europaeus) in Arable Dominated

British Hedgehog Preservation Society (BHPS)): The State of Britain’s Hedgehogs 2018

Rasmussen, Sophie L. et al. (2019): The ecology of suburban juvenile European hedgehogs (Erinaceus europaeus) in Denmark