11.7.2020
Levinneisyys
Levinneisyys
Lähimpänä meitä asustelee idänsiili (Erinaceus concolor ), jota on löydetty ensimmäisen kerran v. 1988 Virosta. Erinaceidae ja Concolor eroavat toisistaan mm. karvojensa värin puolesta, sillä idänsiilin rinta ja kaula ovat huomattavasti oman siilimme väritystä vaaleammat. Muita eroavaisuuksia löytyy paitsi dna-rakenteesta, myös piikkien sekä jalkojen rakenteesta. Eurooppalaisen ja itäisen siilin kromosomistoa tutkittaessa on havaittu, että on kyse kahdesta eri lajista. Ks. lisää: Siilin taksonomia
Alla kartta eurooppalaisen (pun) ja itäisen siilin (sin) levinnäisyydestä.

Siili vieraslajina
Mitä vieraslajit sitten oikein ovat? Vieraslajiksi kutsutaan ekosysteemiin alun perin kuulumatonta lajia, joka on ylittänyt luontaiset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Vieraslaji voi olla satunnainen tai se voi vakiintua Suomen luontoon, kuten siili. Tulokaslaji on puolestaan levinnyt omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta (esim. villisika, merimetso).
Vieraslajit voivat olla haitallisia tai siilin lailla ei-haitallisia. Haitalliset lajit leviävät nopeasti ja laajalti ja syrjäyttävät alkuperäisen kasvilliston tai eliöstön. Tämä voi olla vaaraksi alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Suomessa siili katsotaan hyödylliseksi eläimeksi sen ravintokäyttäytymisen takia (ks. Ravinto). Ei ole myöskään tietoa, että siili olisi syrjäyttänyt tai syrjäyttämässä mitään muuta eliölajia.
Suomessa siili on mainittu ensimmäisen kerran esim. lehdistössä v. 1879.
Lauwantaina kesäkuun 21 päiwänä 1879 kirjoitti Hämäläinen-lehti nro 49 seuraavaa: "Siili (erinaceus eurapaeus) saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiikkona. Näitä eläimiä ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta, mihin niitä joskus sanotaan tulewan Wirolaisten aluksista. Tämä lienee siis marsinut tänne Helsingin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo kerran ennenkin semmoinen eläwä löyttiin. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muassakin. Sanotaan ettei hiiret eikä rotat viihdy siinä talossa, jossa siili asuu."
Vanhojen käsikirjojen mukaan siilejä on tuotu 1800-luvulla Suomen etelä-rannikolle sekä Baltiasta että Ruotsista.Tiedetään, että Ahvenanmaa ja Turun saaristo olivat siilin levinneisyysaluetta vuonna 1916.
Tohtori Ilkka Koivisto (1932-2012) on nostanut esiin kysymyksen siitä olisiko siili voinut säilyä Lounais-Suomessa jo muinaisista ajoista lähtien, sillä sen leviäminen niin laajalti on poikkeuksellisen nopeaa. Suomessa siilejä joka tapauksessa asusti pitkään vallinneella lämpökaudella ennen ajanlaskun alkua.
Helsinkiläissiilien alkuperä
Korkeasaari Zoo, 8.11.2021: Villieläinsairaala osallistui Hokkaidon ja Helsingin yliopistojen siilitutkimukseen.
"Vuosina 2017-2019 Villieläinsairaalan kuolleista siileistä otettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella kudosnäytteet molekyyligeneettisiä tutkimuksia varten. Näytteet lähetettiin Japaniin, Hokkaidon yliopistoon analysoitavaksi. Hokkaidon yliopiston, Helsingin yliopiston ja Korkeasaaren yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin varmistamaan, mistä siilit ovat Helsingin alueelle levittäytyneet. Tulokset julkaistiin syyskuussa 2021 Mammal Research -julkaisussa....
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Helsingin siilit ovat pääosin läheistä sukua virolaisille siileille, eli ne todellakin ovat aikoinaan päätyneet tänne Virosta joko ihmisen mukana tai omin jaloin. Siilipopulaatiolla on alhainen geneettinen monimuotoisuus, mistä voidaan päätellä, että aikanaan tänne tulleita siiliyksilöitä oli vähän. Helsingin siileillä on siis pitkälti yhteiset esi-isät ja esiäidit viime vuosisadan alkupuolella..."