29.7.2022

Levinneisyys

Siili vieraslajina
Helsinkiläissiilien alkuperä
Tutkimuksia

Levinneisyys

Siili on levinnyt laajalle alueelle läpi Euroopan ja Venäjän. Se tunnetaan myös englantilaisena vientituotteena Uudessa-Seelannissa ja joillakin Skotlannin saarillakin; vain kylmimmillä pohjoisen alueilla sitä ei tavata. Suomessa siili on rauhoitettu nisäkäs ja hyödyllinen hyönteissyöjä, joka on levinnyt etelästä Tornioon ja Kuhmoon saakka.

Lähimpänä meitä asustelee idänsiili (Erinaceus concolor ), jota on löydetty ensimmäisen kerran v. 1988 Virosta. Erinaceidae ja Concolor eroavat toisistaan mm. karvojensa värin puolesta, sillä idänsiilin rinta ja kaula ovat huomattavasti oman siilimme väritystä vaaleammat. Muita eroavaisuuksia löytyy paitsi dna-rakenteesta, myös piikkien sekä jalkojen rakenteesta. Eurooppalaisen ja itäisen siilin kromosomistoa tutkittaessa on havaittu, että on kyse kahdesta eri lajista. Ks. lisää: Siilin taksonomia

Alla kartta eurooppalaisen (pun) ja itäisen siilin (sin) levinneisyydestä.

Ks. myös muiden siililajien levinneisyys (IUCN Red List)

Siili vieraslajina

Vieraslajikeskustelua käydään vilkkaasti ja siilikin on saanut siitä osansa. Jotkut jopa toivottavat siilin sukupuuttoon, koska se "ei kuulu Suomeen".

Mitä vieraslajit sitten oikein ovat? Vieraslajiksi kutsutaan ekosysteemiin alun perin kuulumatonta lajia, joka on ylittänyt luontaiset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Vieraslaji voi olla satunnainen tai se voi vakiintua Suomen luontoon, kuten siili. Tulokaslaji on puolestaan levinnyt omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta (esim. villisika, merimetso).

Vieraslajit voivat olla haitallisia tai siilin lailla ei-haitallisia. Haitalliset lajit leviävät nopeasti ja laajalti ja syrjäyttävät alkuperäisen kasvilliston tai eliöstön. Tämä voi olla vaaraksi alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Suomessa siili katsotaan hyödylliseksi eläimeksi sen ravintokäyttäytymisen takia (ks. Ravinto). Ei ole myöskään tietoa, että siili olisi syrjäyttänyt tai syrjäyttämässä mitään muuta eliölajia.


Keskusteluissa on myös kommentoitu sitä, että siilin tunnistaa vieraslajiksi, koska se ei selviä ilman ihmisen apua. Siili on levinnyt yllättävän nopeasti myös Pohjois-Suomeen. Se on tuttu eläin kaikille suomalaisille niin maaseutumaisemissa kuin kaupunkiluonnossakin. Näyttää kuitenkin siltä, että siilikannat eri puolella maata ovat vähenemässä. Miljoonia vuosia sopeutunut laji ei enää selviä lisääntyneestä liikenteestä, talvipesien puutteesta ja ilmastonmuutoksesta (ks. Vaarassa). Nämä syyt eivät johdu lajin heikkoudesta, vaan ihmisen toiminnasta. Siksi ihmisen velvollisuus on suojella siiliä ja tarjota sille apuaan.


Suomessa siili on mainittu ensimmäisen kerran esim. lehdistössä v. 1879.
Lauwantaina kesäkuun 21 päiwänä 1879 kirjoitti Hämäläinen-lehti nro 49 seuraavaa: "Siili (erinaceus eurapaeus) saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiikkona. Näitä eläimiä ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta, mihin niitä joskus sanotaan tulewan Wirolaisten aluksista. Tämä lienee siis marsinut tänne Helsingin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo kerran ennenkin semmoinen eläwä löyttiin. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muassakin. Sanotaan ettei hiiret eikä rotat viihdy siinä talossa, jossa siili asuu."

Vanhojen käsikirjojen mukaan siilejä on tuotu 1800-luvulla Suomen etelä-rannikolle sekä Baltiasta että Ruotsista.Tiedetään, että Ahvenanmaa ja Turun saaristo olivat siilin levinneisyysaluetta vuonna 1916.

Tohtori Ilkka Koivisto (1932-2012) on nostanut esiin kysymyksen siitä olisiko siili voinut säilyä Lounais-Suomessa jo muinaisista ajoista lähtien (Suomen Luonto -lehti, Kysy Luonnosta 26.2.2014: Kammotuksesta lemmikiksi). Tohtori Koivisto kirjoittaa: "... Käsikirjoissa kerrotaan varmana tietona, että siilejä tuotiin 1800-luvulla etelärannikolle ilmeisesti sekä Baltiasta että Ruotsista. Seuraavasta vuosisadasta ei mainita. Mutta onko siilejä tullut myös omin jaloin kaakosta noihin aikoihin? Sitä eivät siilien tutkijat ole tähän mennessä kyenneet selvittämään.

Entä jos siili sittenkin on pitempiaikainen suomalainen? Viime vuosisadan alun eläinkirjat kuten Thorsten Renvallin Suomen retkeilyfauna vuodelta 1916 kertovat, että siili on harvinainen. Renvall mainitsee sen levinneisyysalueeksi vain Ahvenanmaan ja Turun saariston. Olisiko siili sittenkin säilynyt lounaisimman Suomen muuta maata lempeämmässä ilmastossa jo kaukaisista ajoista asti?

Varmaa on, että siilejä asusti Suomessa reilusti ennen ajanlaskumme alkua pitkään vallinneella lämpökaudella, jolloin faunaamme kuului monta muutakin nykyisin eteläiseksi luokiteltua lajia.

Hiukan outoa on, ettei noissa vanhoissa käsikirjatiedoissa puhuta etelärannikosta mitään, vaikka siis uudempien käsikirjojen mukaan siilejä oli tuotu tänne jo 1800-luvulla!"

Helsinkiläissiilien alkuperä

Korkeasaari Zoo, 8.11.2021: Villieläinsairaala osallistui Hokkaidon ja Helsingin yliopistojen siilitutkimukseen.

"Vuosina 2017-2019 Villieläinsairaalan kuolleista siileistä otettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella kudosnäytteet molekyyligeneettisiä tutkimuksia varten. Näytteet lähetettiin Japaniin, Hokkaidon yliopistoon analysoitavaksi. Hokkaidon yliopiston, Helsingin yliopiston ja Korkeasaaren yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin varmistamaan, mistä siilit ovat Helsingin alueelle levittäytyneet. Tulokset julkaistiin syyskuussa 2021 Mammal Research -julkaisussa....

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan Helsingin siilit ovat pääosin läheistä sukua virolaisille siileille, eli ne todellakin ovat aikoinaan päätyneet tänne Virosta joko ihmisen mukana tai omin jaloin. Siilipopulaatiolla on alhainen geneettinen monimuotoisuus, mistä voidaan päätellä, että aikanaan tänne tulleita siiliyksilöitä oli vähän. Helsingin siileillä on siis pitkälti yhteiset esi-isät ja esiäidit viime vuosisadan alkupuolella..."

Tutkimuksia

Battisti, Corrado (2022): The western European hedgehog Erinaceus europaeus L.1758 on San Pietro Island (southern Sardinia, Italy) updated review of its presence on the Italian small islands

Tysnes, Tanya Marlene (2016): Factors affecting hedgehog (Erinaceus europaeus) : presence in residential areas in Southern Norway assessed by a questionnaire survey

Katso myös: