13.3.2023
Levinneisyys
Lähimpänä meitä asustelee idänsiili (Erinaceus
concolor
), jota on löydetty ensimmäisen kerran v. 1988 Virosta. Erinaceidae ja
Concolor eroavat toisistaan mm. karvojensa värin puolesta, sillä idänsiilin
rinta ja kaula ovat huomattavasti oman siilimme väritystä vaaleammat. Muita
eroavaisuuksia löytyy paitsi dna-rakenteesta, myös piikkien sekä jalkojen
rakenteesta. Eurooppalaisen ja itäisen siilin kromosomistoa
tutkittaessa on havaittu, että on kyse kahdesta eri lajista. Ks. lisää:
Siilin taksonomia
Alla kartta eurooppalaisen (pun) ja itäisen siilin (sin) levinneisyydestä.

Siili vieraslajina
Mitä vieraslajit sitten oikein ovat? Vieraslajiksi kutsutaan ekosysteemiin alun perin kuulumatonta lajia, joka on ylittänyt luontaiset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Vieraslaji voi olla satunnainen tai se voi vakiintua Suomen luontoon, kuten siili. Tulokaslaji on puolestaan levinnyt omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta (esim. villisika, merimetso).
Vieraslajit voivat olla haitallisia tai siilin lailla ei-haitallisia. Haitalliset lajit leviävät nopeasti ja laajalti ja syrjäyttävät alkuperäisen kasvulliston tai eliöstön. Tämä voi olla vaaraksi alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Suomessa siili katsotaan hyödylliseksi eläimeksi sen ravintokäyttäytymisen takia (ks. Ravinto). Ei ole myöskään tietoa, että siili olisi syrjäyttänyt tai syrjäyttämässä mitään muuta eliölajia.
Suomessa siili on mainittu ensimmäisen kerran esim. lehdistössä v. 1879.
Lauwantaina kesäkuun 21 päiwänä 1879 kirjoitti Hämäläinen-lehti nro 49 seuraavaa: "Siili (erinaceus eurapaeus) saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiikkona. Näitä eläimiä ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta, mihin niitä joskus sanotaan tulewan Wirolaisten aluksista. Tämä lienee siis marsinut tänne Helsingin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo kerran ennenkin semmoinen eläwä löyttiin. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muassakin. Sanotaan ettei hiiret eikä rotat viihdy siinä talossa, jossa siili asuu."
Vanhojen käsikirjojen mukaan siilejä on tuotu 1800-luvulla Suomen etelä-rannikolle sekä Baltiasta että Ruotsista.Tiedetään, että Ahvenanmaa ja Turun saaristo olivat siilin levinneisyysaluetta vuonna 1916.
Tohtori Ilkka Koivisto (1932-2012) on nostanut esiin kysymyksen siitä olisiko siili voinut säilyä Lounais-Suomessa jo muinaisista ajoista lähtien (Suomen Luonto -lehti, Kysy Luonnosta 26.2.2014: Kammotuksesta lemmikiksi). Tohtori Koivisto kirjoittaa: "... Käsikirjoissa kerrotaan varmana tietona, että siilejä tuotiin 1800-luvulla etelärannikolle ilmeisesti sekä Baltiasta että Ruotsista. Seuraavasta vuosisadasta ei mainita. Mutta onko siilejä tullut myös omin jaloin kaakosta noihin aikoihin? Sitä eivät siilien tutkijat ole tähän mennessä kyenneet selvittämään.
Entä jos siili sittenkin on pitempiaikainen suomalainen? Viime vuosisadan alun eläinkirjat kuten Thorsten Renvallin Suomen retkeilyfauna vuodelta 1916 kertovat, että siili on harvinainen. Renvall mainitsee sen levinneisyysalueeksi vain Ahvenanmaan ja Turun saariston. Olisiko siili sittenkin säilynyt lounaisimman Suomen muuta maata lempeämmässä ilmastossa jo kaukaisista ajoista asti?
Varmaa on, että siilejä asusti Suomessa reilusti ennen ajanlaskumme alkua pitkään vallinneella lämpökaudella, jolloin faunaamme kuului monta muutakin nykyisin eteläiseksi luokiteltua lajia.
Hiukan outoa on, ettei noissa vanhoissa käsikirjatiedoissa puhuta etelärannikosta mitään, vaikka siis uudempien käsikirjojen mukaan siilejä oli tuotu tänne jo 1800-luvulla!"
Helsinkiläissiilien alkuperä
Korkeasaari Zoo, 8.11.2021: Villieläinsairaala osallistui Hokkaidon ja Helsingin yliopistojen siilitutkimukseen.
"Vuosina 2017-2019 Villieläinsairaalan kuolleista siileistä otettiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella kudosnäytteet molekyyligeneettisiä tutkimuksia varten. Näytteet lähetettiin Japaniin, Hokkaidon yliopistoon analysoitavaksi. Hokkaidon yliopiston, Helsingin yliopiston ja Korkeasaaren yhteisessä tutkimuksessa pyrittiin varmistamaan, mistä siilit ovat Helsingin alueelle levittäytyneet. Tulokset julkaistiin syyskuussa 2021 Mammal Research -julkaisussa....
Tutkimuksen mukaan Helsingin siilit ovat pääosin läheistä sukua virolaisille siileille, eli ne todellakin ovat aikoinaan päätyneet tänne Virosta joko ihmisen mukana tai omin jaloin. Siilipopulaatiolla on alhainen geneettinen monimuotoisuus, mistä voidaan päätellä, että aikanaan tänne tulleita siiliyksilöitä oli vähän. Helsingin siileillä on siis pitkälti yhteiset esi-isät ja esiäidit viime vuosisadan alkupuolella.
Tutkimuksia
Battisti, Corrado (2022): The western European hedgehog Erinaceus europaeus L.1758 on San Pietro Island (southern Sardinia, Italy) updated review of its presence on the Italian small islands
Tysnes, Tanya Marlene (2016): Factors affecting hedgehog (Erinaceus europaeus) : presence in residential areas in Southern Norway assessed by a questionnaire survey
Katso myös: