19.3.2023

Liikenne

Siilivaroitus-liikennemerkki
Iltaisin ja öisin siili on aktiivisin ja kerää ruokaansa pitkiäkin matkoja kulkien, yleensä yli 3 km, mutta jopa 13 km. Se kulkee tavanomaisia, jokailtaisia reittejään etsien ötököitä ja ruokintapaikkoja. Matkaan saattaa tehdä mutkan myös mainio kosteikko matoapajineen. Siilin vaeltaessa nenänsä vietävänä sen eteen voi sattua monenlaisia vaaroja, varsinkin sen ylittäessä asuntoalueilla risteileviä teitä.

Keväällä kiima-aikaan uroksia jää eniten autojen alle niiden kulkiessa pitkiä matkoja etsimässä naaraita. Alkusyksyllä taas autojen alle jää omaa elinaluettaan etsiviä poikasia ja elinaluettaan vaihtavia naaraita.

Sitä, miten paljon siilejä kuolee Suomen teillä, ei ole varmaa tietoa. Paikallisia tutkimuksia on tehty, mutta ne ovat niin suppeita, ettei niiden perusteella voi tehdä yleistyksiä. Olisi tärkeää tutkia siilin liikennekuolleisuutta koko Suomessa, sillä se voi ratkaista lajin kohtalon.

"Siilipitsa" taitaa olla jokaiselle suomalaiselle ikävän tuttu käsite. Viime aikoina valtateiden varsilla on näkynyt enemmän yliajettuja kettuja, supeja, jäniksiä ja rusakoita kuin siilejä. Tästä voi päätellä, että siilit ovat vähentyneet.

Siilien määrän laskemista on pidetty vaikeana, mutta esim. Englannissa tutkimuksen apuna käytettiin ammattiautonkuljettajia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittivat moottori- ym. teiden varsilla havaitsemiensa kuolleiden siilien lukumäärän. Mitä vähemmän havaintoja alkoi tulla tutkimuksen kuluessa, sitä pienemmäksi populaation koko pääteltiin. Laskettiin, että siilien lukumäärä oli vähentynyt puoleen 1990-luvun puolen välin kahdesta miljoonasta. Vuonna 2006 havaintojen perusteella luotiin skenaario, joka osoitti, että siili katoaa Brittein saarilta 25 vuodessa. Se johti siilin uhanalaistamiseen saarivaltiossa heti seuraavana vuonna.

Siilivaroitus-liikennemerkki

Suomessa on katsottu, ettei pieneläimistä varoiteta maanteillä. Omalla liikennemerkillä (varoitusmerkillä) varoitetaan sellaisista kohteista, jotka aiheuttavat vaaraa liikenteelle, kuten hirvet, peurat ja porot. Katuverkon osalta liikennemerkkipäätökset tekee se kunta/kaupunki, jonka katuverkosta on kyse.

Porvoossa tehtiin asiasta viranomaispäätös syksyllä v. 2010 kun Werner Söderströmin kadulle asetettiin siilivaroitus. Siilejä oli kuollut toistuvasti ylittäessään ko. katua ja siihen haluttiin puuttua.

Kansalaisilla on mahdollisuus tehdä aloite oman alueensa liikennemerkeistä. ELY-keskukset myöntävät liikenteeseen liittyviä lupia.

Tämä liikennemerkki löytyy Billnäsistä.


Siilin omaa liikennemerkkiä voi tilata esim. täältä


Vuonna 2019 Englannissa liikennevirasto (The Department of Transport) julkaisi uuden kansallisen liikennemerkin. Siihen on kuvattuna luonnonvarainen siili.


Tutkimuksia

Apfelbeck, Beate et al. (2019): A Conceptual Framework for Choosing Target Species for Wildlife-Inclusive Urban Design

Garcês, Andreia et al. (2020): Outcomes, Mortality Causes, and Pathological Findings in European Hedgehogs (Erinaceus europeus,Linnaeus 1758): A Seventeen Year RetrospectiveAnalysis in the North of Portugal

Haigh, Amy et al. (2014): Hedgehog Erinaceus europaeus mortality on Irish roads

Huijser, Marcel P. et al. (2000): The effect of roads and traffic on hedgehog (Erinaceus europaeus) populationsAuthor links open overlay panel

Seiler, Tanja (2012): Verkehrswege und ihre Auswirkungen

Wright, Patrick G.R. et al. (2019): Predicting hedgehog mortality risks on British roads using habitat suitability modelling

Väre, S., Huhta, M., & Martin, A. (2003). Eläinten kulkujärjestelyt tiealueen poikki. (pp. 100). (Tiehallinnon selvityksiä; No. 36, TIEH 3200824). Helsinki.


Lisätietoa:

AAD - Animal-Aided Design. Method Including wildlife into urban planning.