3.7.2020

Liikkuminen

Siili on hyvä uimari ja kiipeilijä. Se etenee pyöreästä ja näennäisen lyhytjalkaisesta olemuksestaan huolimatta ketterästi ja vauhdikkaasti.

Iltaisin ja öisin siili on aktiivisin ja kerää ruokaansa pitkiäkin matkoja kulkien, yleensä yli 3 km, mutta jopa 13 km.

Aktiivisimpia liikkumaan ovat yleensä urokset, sillä ne etsivät kesän ajan itselleen parittelukumppania.

Siili on varsin helppo tunnistaa "eriparia" olevista jalanjäljistään. Sen etujalat ovat takajalkoja kapeammat.

A. Siilin käyntijäljet kovalla alustalla. Takajalka osuu etujalan jälkeen. Askelväli on 15-25 cm.

B. Verkkaista käyntiä. Pehmeällä alustalla, esimerkiksi hiekalla näkyy usein ruumiin jättämiä laahausjälkiä.

C. Siilin jalat alapuolelta katsottuna. Sekä etu- että takajaloissa on ranneanturat ja takajalan toisessa varpaassa erikoisen pitkä kynsi.

D. Etu- ja takajalan jättämä käyntijälki. Sisimmän varpaan painallusta ei aina näy.


Siileillä ei ole varsinaisia reviirejä, mutta niillä on omat elinpiirinsä ja ydinalueensa, joita ne eivät vartioi. Samalla elinpiirillä liikkuu muitakin lajitovereita.

Englannissa on tutkittu, että uroksen elinpiiri on 15-40 ha, naaraan pienempi eli n. 5-12 ha. Lisäksi kerrotaan, että uros kulkee alueellaan keskimäärin 3,7 metrin tuntinopeudella, kun taas naaraan kulkunopeus on keskimäärin 2,2 m/min.

Suomessa asiaa on tutkinut Pia Rännänen Pro gradu -työssään Siilin (Erinaceus europaeus) elinpiiri ja ydinalueet. Hänen joensuulaissiiliotoksensa johtopäätökset olivat samantapaiset uroksien ja naaraiden osalta: uroksen aktiivisen kauden elinpiiri on kooltaan keskimäärin hieman suurempi kuin naaraiden. Kuitenkin elinpiirit ovat Suomessa huomattavan paljon isompia kuin Englannissa eli urosten 81 ha ja naaraiden 32 ha.

Naaraiden ydinalueiden koko oli puolestaan keskimääräiseltä kooltaan 5 ha ja urosten 13 ha.

Paritteluaikaan urosten elinpiirit ovat suurempia kuin naaraiden, mutta syksyä kohti mentäessä elinpiiri pienenee siten, että kummankin sukupuolen elinpiirit ovat syksyllä kooltaan jotakuinkin samanlaiset.

Muita tutkimuksia:

Joensuun yliopiston tutkimus:

Rautio, A., Valtonen, A. & Kunnasranta, M. (2013): The effects of sex and season on home range in European hedgehogs at the northern edge of the species range. — Ann. Zool. Fennici 50:107-123.

Tiivistelmä tutkimuksesta

"Limited data exist on ecology of European hedgehog (Erinaceus europaeus) at the northern edge of the species' range. In our study, spatial analysis using radio-tracking data from Finland showed that sex and season had significant effects on the homerange size of hedgehogs. Although males were heavier than females, body weight had no effect on home-range size. Total home ranges (male 98, female 55 ha) were larger than those in southern areas. Thus, male home ranges were larger than those of females during the mating (male 72, female 21 ha) and post-mating seasons (male 48, female 20 ha), but the differences were small and reversed before hibernation (male 17, female 29 ha). Home ranges of individuals of both sexes overlapped, but females shared core areas with other females only during the mating season. Our results imply possible differences in hedgehog ecology probably due to a less productive and harsh northern habitat."

Vapaa käännös Tuula Nyström

Eurooppalaisen siilin (Erinaceus europaeus) ekologiasta lajien levinneisyyden pohjoisreunassa on rajoitetusti tietoa. Tutkimuksessamme alueellinen analyysi, joka käytti suomalaisia radioseurantatietoja, osoitti, että sukupuolella ja vuodenajalla oli merkittäviä vaikutuksia siilien elinpiirien kokoon. Vaikka urokset olivat naaraita raskaampia, ruumiinpainolla ei ollut vaikutusta elinpiirin kokoon. Elinpiirit (urokset 98, naaraat 55 ha) olivat suurempia kuin eteläisillä alueilla. Siksi urosten elinpiirit olivat suurempia kuin naaraiden pariutumisaikana (uros 72, naaras 21 hehtaaria) ja pariutumisen jälkeen (uros 48, naaras 20 hehtaaria), mutta erot olivat pienet ja kääntyivät ennen lepotilaa (uros 17, naaras 29 ha). Kummankin sukupuolen yksilöiden elinpiirit olivat päällekkäisiä, mutta naaraat jakoivat ydinalueet muiden naaraiden kanssa vain pariutumiskauden aikana. Tuloksemme viittaavat mahdollisiin eroihin siiliekologiassa, mikä johtuu todennäköisesti vähemmän hedelmällisestäja ankarasta pohjoisesta elinympäristöstä.


Tutkimuksia:

Rasmussen, Sophie L. et al. (2019): The ecology of suburban juvenile European hedgehogs (Erinaceus europaeus) in Denmark




Siili kiipeää ketterästi, eikä metrinen aita pitele sitä. (kuva © Seppo Pörhö)