Siiliä voi auttaa myös niityttämisellä

Teksti Suvi Laukkanen 24.10.2021

Kun muutimme rivitaloon, yksi ensimmäisistä asioista joita tein, oli se että kielsin huoltoyhtiötä leikkaamasta etupihan nurmikkoa. Annoimme nurmikon kasvaa valtoimenaan heti ensimmäisestä kesästä asti, ja iloksemme sieltä puski heti varhain keväällä sinisten skillojen meri. Kesän koittaessa nousivat päivänkakkarat runsaana. Vuosi vuodelta lajikirjo on runsastunut ja tunnistamme yhä uusia niittykukkalajeja. Niittykukkien joukossa oli myös hiukan ohdakkeita. Niiden lisääntymistä olen hillinnyt poimimalla kukkivia tai siementäviä varsia pois muutaman kerran kesässä, ja ohdakkeiden määrä onkin jäänyt varsin vähäiseksi.

Niityttäminen voi parhaimmillaan olla näin helppoa – monilla vanhoilla nurmikoilla on jo valmiina niittykukkia, jotka nousevat, jos niiden antaa kasvaa leikkaamatta.

Niityttämisen hyödyt ovat moninaiset. Ruohonleikkuun jäädessä joko kokonaan pois tai vaihtuessa 1-2 kertaa kesässä tapahtuvaksi, vähenee ruohonleikkuun aiheuttamat hiilipäästöt välittömästi (ruohonleikkureiden moottorit saastuttavat pahemmin kuin bensa-auton moottori, teknologia ei ole kehittynyt alkuperäisestä kovinkaan paljon). Ajan oloon on odotettavissa, että maaperään alkaa jopa muodostua hiilinielu. Niitty tukee lajien monimuotoisuutta; sekä niittykasvit että uhanalaiset pölyttäjähyönteiset viihtyvät.
Olemme myös (vastoin ohjeita) jättäneet niityn kokonaan niittämättä ja antaneet ruohon korsien sekä puista tippuneiden lehtien jäädä pihalle. Toistaiseksi tästä ei ole havaittu mitään haittaa niitylle tai millekään muullekaan, mutta hyötyjä siitä on. Ihmiset joutuvat näkemään vähemmän vaivaa ja välttyvät lehtipuhaltimen möykältä ja pakokaasupäästöiltä. Hyödylliset hyönteiset saavat lehtien alta talvehtimispaikkoja. Ja maatuessaan lehdet myös edistävät hiilinielun syntymistä multaan sekä tekevät maanparannusta viljelypenkeissä.

Kaikkein parhain hyöty tuli meille kuitenkin täysin yllätyksenä, neljäntenä kesänä tänne muuttamisen jälkeen. Olin ihmetellyt, miksi viljelypenkkiin talven yli katteeksi kasaamani vaahteranlehdet olivat jääneet niin omituisesti pystyyn karviaispensaan juurelle. Heinäkuussa se selvisi; karviaispensaan juurella oli siilin pesä, jossa oli emo sekä kolme poikasta!

Oman pihan niityttäminen on helppoa. Jos ruohikon lomasta jo löytyy kukkivia lajeja, voi niityn antaa vain kasvaa. Jos niittylajeja ei ole valmiiksi, voi pihalle lisätä hieman hiekkaa ja niittykasvien siemeniä. Taloyhtiönkin pihan turhat nurmikot voi hyvin niityttää, jos niillä ei ole erityistä käyttötarkoitusta, missä lyhyttä nurmikkoa tarvitaan. Monilla taloyhtiöillähän on isoja piha-alueita nurmikkona aivan turhaan. Taloyhtiössä turhien nurmikoiden niityttämistä kannattaa ehdottaa taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle tai yhtiökokoukselle.

Heinä-elokuun vaihteessa poikaset ulkoilivat pihaniityllämme melkein päivittäin, yllättäen aivan kirkkaassa päivänpaahteessa. Tarjoilimme niille vettä (jota oli toki pölyttäjien vuoksi ollut tarjolla jo ennen siilien havaitsemista) sekä kissanruokaa.

Onneksi niityttämisen ilosanoma on levinnyt myös kaupunkien nurmikoille. Kaupungille voi ehdottaa turhien nurmikoiden niityttämistä itse joko kaupungin normaalien palautekanavien kautta, tai vaikkapa kaupunginosayhdistyksen tai luonnonsuojelujärjestön kautta. Helsingissä esimerkiksi Dodo ry:ssä on hieman kokemusta niittyjen perustamisesta ja Tampereella puolestaan Villi vyöhykkeellä.

Tein itse yhdessä Dodo ry:n ja Eija Leinosen kanssa ehdotuksen ensimmäisessä Helsingin OmaStadi- osallistuvassa budjetoinnissa kaupungin turhien nurmikoiden niityttämisestä, ja suunnitelma äänestettiin toteutettavaksi. Tämän myötä nyt kymmenessä eri kohteessa Helsingissä on vähän enemmän niittyä kuin aiemmin. Niityistä on tehty kartta sivustolle, jonka avulla voi käydä vaikka keväisellä pyöräretkellä niittykasveja ja perhosia bongailemassa.

Tätä kirjoittaessani toinen OmaStadi-äänestys on parhaillaan käynnissä vielä muutaman päivän. Olen tehnyt sinne uuden ehdotuksen niityttämisestä, joten jos joku helsinkiläinen sattuu tämän lukemaan ajoissa, niin turhien nurmikoiden niityttämistä Helsingissä ehtii äänestää vielä 28.10.2021 asti.

Ensimmäisen OmaStadi-suunnitelman toteutuksen yhteydessä oli ilo havaita, että yllättäen kaupungilla on kiinnostusta niittyjen perustamiseen ja halua kuunnella asukkaiden toiveita. Erityisen todennäköisesti niitytys toteutuu silloin kun aloite siihen tulee asukkailta. Tietenkään ihan minne tahansa se ei sovellu, mutta ehdotukset alueista joilla niityttäminen todetaan mahdolliseksi, saattavat hyvinkin toteutua – kannattaa siis olla aktiivinen ja tehdä ehdotuksia!

Linkkejä:

Nurmikot niityiksi-ehdotus OmaStadi-äänestyksessä 28.10.2021 asti


Lisätietoa niityttämisestä ja niityttämisen hyödyistä