19.2.2023
Pesä
Ensikertalaisena nuori siili saattaa olla varsin onneton pesänrakentaja. Pesiä löytyy aivan teiden vieriltä ja avoimilta paikoilta. Ne voivat olla hataria lehtikasoja, joista tuuli lennättää suojaavat eristeet ennen kuin ensimmäinen lumipeite on edes tullut. Sellaisen pesän asukkaalla ei valitettavasti ole mitään mahdollisuutta selvitä talvesta.
Vanhojen puutalojen avoimet rossipohjat ovat perinteisesti olleet suosituimpia pesänrakennuspaikkoja.
Tässä on tekeillä heinäkieppi, joka valmistuttuaan on tiukka, lämmön sisällään pitävä pallo.
Siilinaaraat alkavat etsiä pesäpaikkoja ja varustaa pesämateriaalilla löytämiään sopivia poikaspesiä heti tiineeksi tultuaan Poikaspesäksi sopii myös rauhallisessa paikassa oleva pesä, joka on toiminut horrostamispesänä.
Videossa siilinaaras kantaa ahkerasti pehmikettä pesään Se käy jopa 50 kertaa pesässä yön aikana.
Poikaspesät, syyspesät ja talvipesät
Mikkeliläisen tutkijan Anni Raution siilin ekologiaan liittyvä väitöskirja paljasti uuden löydöksen, siilien syyspesät. Siilillä ei ole varsinaista yhtä pesäkoloa, johon se aina menisi. Se tekee kesän aikana pesiä pitkin elinpiiriään. Pesiä on neljää eri tyyppiä.
"On päiväpesiä, joissa vietetään kesällä päivät. Emolla on poikaspesä, jossa se hoivaa ja imettää poikasiaan. Kun siilit ovat kesäisin pihoissa ja puutarhoissa, niin jo elokuussa isot urossiilit tekevät siirtymän metsään. Ja sinne ruvetaan tekemään syyspesiä. Ja yksi näistä syyspesistä valikoituu sitten talvipesäksi. Siili kaivaa syyspesän mielellään esimerkiksi puun juurella olevaan sammalmättääseen. Syyspesien rakentamisen aikaan siilin aktiivisuus laskee. Se ei niinkään etsi enää ravintoa, vaan rakentaa pesiä, joissa voi viettää useammankin vuorokauden putkeen. Ja yksi näistä syyspesistä valikoituu sitten talvipesäksi", Rautio kertoo. Syyspesien kanssa touhuaminen on siilille ilmeisesti valmistautumista pitkään horrokseen, joka Joensuun korkeuksilla kestää jopa kahdeksan kuukautta. (Lähde Yle Uutiset Kotimaa 13.2.2014)
Joensuun yliopiston tutkimus siilin pesinnästä: Anni Rautio, Anu Valtonen, Miina Auttila, Mervi Kunnasranta: Nesting patterns of European hedgehogs (Erinaceus europaeus ) under northern conditions
Tiivistelmä tutkimuksesta:
"Little information exists on the nesting of hedgehogs (Erinaceus europaeus) in the harsh northern environment, although this aspect has specific importance for the species' survival in this region. We studied the nest types and nesting site selection of radio tagged hedgehogs in urban areas in Eastern Finland. Altogether, four different nest types were discovered and one of them (the pre-hibernation nest) is described here for the first time. Hedgehogs preferred residential areas for nesting during the mating and post-mating seasons while in the pre-hibernation season and hibernation period nesting was more common in forest areas. Nest constructions were closely related to materials found in the nest vicinity. During the active period, males used on average 24 nests and changed them 30 times, whereas females used 17 nests and changed them 26 times. The number of female nests and frequency of nest change increased from post-mating to pre-hibernation seasons, while in males both decreased. In general, female and male nests were situated within their established long-term home range, but in the pre-hibernation season over 30 % of male nests were situated outside of it. In post-mating and pre-hibernation seasons, females avoided other individuals of the same sex; this was demonstrated by the lack of nests in other female core areas. Hedgehogs hibernate for around 223 days, which is the longest reported hibernation period for this species. The results of the present study emphasise the importance of forest and diverse residential areas including forest patches for the hedgehog's nesting habitat."
Siilien (Erinaceus europaeus) pesimisestä ankarassa pohjoisessa ympäristössä on vähän tietoa, vaikka tällä näkökohdalla on erityinen merkitys lajin säilymiselle tällä alueella. Tutkimme radiomerkittyjen siilien pesätyyppejä ja pesäpaikan valintaa Itä-Suomen kaupunkialueilla. Kaikkiaan löydettiin neljä erilaista pesätyyppiä, joista yksi (pesä ennen horrostamista) kuvataan tässä ensimmäistä kertaa.
Siilit valitsivat mieluummin asuinalueita pesimiseen paritteluaikana ja parittelukauden jälkeen, kun taas ennen horrosta ja horrostettaessa pesiminen oli yleisempää metsäalueilla. Pesärakenteet olivat läheisesti yhteydessä pesän läheisyydestä löydettyihin materiaaleihin.
Aktiivisella ajanjaksolla urokset käyttivät keskimäärin 24 pesää ja vaihtoivat niitä 30 kertaa, kun taas naaraat käyttivät 17 pesää ja vaihtoivat niitä 26 kertaa. Naaraiden pesien lukumäärä ja pesien vaihtotiheys lisääntyivät pariutumisen jälkeen ja horrostamista ennen, kun taas uroksien väheni. Yleensä naaraiden ja urosten pesät sijaitsivat vakiintuneella pitkäaikaisella elinpiirillä, mutta ennen horrostamisen aloittamista yli 30 % urosten pesistä sijaitsi sen ulkopuolella. Pariutumisen jälkeen ja ennen horrostamisen aloittamista naaraat välttivät muita saman sukupuolen yksilöitä; tämän osoitti pesien puute muiden naaraiden ydinalueilla. Siilit horrostavat noin 223 vuorokautta, mikä on tiettävästi pisin tämän lajin horroskausi. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat metsän ja monipuolisten asuinalueiden, myös metsälaikkujen, merkitystä siilin pesimisessä.
Gazzard, Abigail et al. (2022): Fine-scale habitat selection of a small mammalian urban adapter: the West European hedgehog (Erinaceus europaeus)