5.7.2020
Sairaudet ja vammat A - K
Siilien sairaudet ja vammat -sivulta on poistettu hoito-ohjeet. Sairas tai loukkaantunut siili toimitetaan luonnonvaraisia eläimiä hoitavalle eläinlääkärille tai luotettavalle, asiantuntevalle hoitajalle: ks. Neuvojatja hoitopaikat
HUOM. Koska siilien kantamia tarttuvia tauteja tunnetaan toistaiseksi melko vähän, jokaisen siiliä ja sen tarvikkeita käsittelevän tulee pitää suojakäsineitä. Siileille pitää varata omat ruokailu- ja vesiastiat, jotka pestään päivittäin. Samoin ruokintapaikka puhdistetaan siilin jätöksistä joka päivä.
Allergia
B-vitamiinin eli tiamiinin puutos
Tiamiinin puutos vaikuttaa hermostoon ja sydämeen. Tiamiinin puutosta on ilmennyt myös imeväisikäisillä poikasilla, kun niitä on ruokittu pakastetulla vuohenmaidolla. Imeväisikäisille onkin parasta antaa vuohen- tai lampaanmaitoa tuoreena tai mieluummin käyttää kissanmaidonvastikejauheesta tehtyä korviketta.
Borrelioosi eli Lymen tauti
D-vitamiinin puute ja riisitauti
D-vitamiinia kuten muitakaan vitamiinejä ei saa antaa siileille ilman eläinlääkärin konsultointia. Annostuksia on vaikea määritellä ja esim. vitamiinien liiat määrät voivat aiheuttaa siilille vakavia sairauksia ja myös kuoleman.
Haavat ja hankaumat
Keväällä uroksilla tavataan usein tassunpohjantulehdusta. Haavaiset tassunpohjat ovat turvonneet ja punoittavat ja siili ontuu. Tassunpohjatulehdukset eivät parane itsestään. Tassunpohjatulehdus tarttuu siilien ruokintapaikalla.
Pitkään hoidossa olleiden siilien jalkapohjien iho ohenee ja pehmenee, kun ne eivät pääse liikkumaan luonnollisessa maastossa. Kuiva sisäilma ja siilitilan pohjana käytetty materiaali saattavat aiheuttaa haavoja ja hankaumia anturoihin. Siilin tilan pohja pidetään puhtaana ja siilin jalat pestään tarvittaessa. Ilman kosteuttaminen edesauttaa myös ihon hyvinvointia.

Kiima-aikana urokset usein tappelevat ja purevat toisiaan piikittömälle alueelle. Puremat voivat olla pahoja jopa kohtalokkaita, jos haavat tulehtuvat.
Hammastaudit
Siileillä on usein ientulehdusta ja hammaskiveä. Jos siili joudutaan jostain syystä rauhoittamaan eläinlääkärin luona, kannattaa samalla kertaa tarkistaa erityisesti poskihampaat. Siili saattaa kieltäytyä kokonaan syömästä, jos pureminen aiheuttaa kipua.
Lisätietoa:
Hypotermia
"Ilmapallo"- oireyhtymä (Balloon syndrome)
Lisätietoa:
Hedgehog "Balloon" Syndrome

Keuhkomadot
Etanat ja kotilot ovat ensisijainen keuhkomatojen tartuntalähde. Keuhkomadot ovat pääsyy siilien tautikuolemiin. Lisääntyvät keuhkomadot täyttävät siilin keuhkot ja se kuolee joko keuhkokuumeeseen tai sisäiseen keuhkoverenvuotoon.
Keuhkomatotartunnan saaneella siilillä on vakavia hengitysvaikeuksia. Ne ovat laihoja ja alipainoisia. Usein siilillä on myös ripulia ja bakteerien aiheuttamia tulehduksia. Lisäksi siili yskii kuin vanha tupakoitsija ja huohottaa haukkoen henkeään ennen kuolemaansa. Kuoleman jälkeiset tutkimukset paljastavat usein, että keuhkoissa on enää jäljellä vain murto-osa sen toimintakyvystä.
"Siileillä on usein keuhkomatoja. Ne aiheuttavat keuhkokuumetta, johon siili useimmiten menehtyy. Keuhkomato on sukkulamato, jonka levinneisyys on hyvin laaja. Ne ovat erittäin pieniä loisia mutta runsaana tartuntana koituvat siilin kohtaloksi. Keuhkomadot aiheuttavat nesteen kertymistä keuhkotiehyihin ja hengittäminen käy yhä työläämmäksi. Kun keuhkomadot ovat vallanneet alaa siilin keuhkoista, sen hengitys vinkuu ja se yskii ja huohottaa kuin olisi polttanut 40 tupakkaa päivässä. Keuhkomatotartunnan siilit saavat etanoista ja kotiloista" (Pat Morris, The New Hedgehog Book, ISBN 1873580711)
Siileissä esiintyy Crenosoma striatum- ja Capillaria aerophila -sukusia keuhkomatoja. Usein luullaan harhaanjohtavasti, että vain aikuisilla siileillä olisi keuhkomatoja ja etteivät nuoret siilit olisi ehtineet saada tartuntaa. Mutta varsinkin syksyllä hoitoon tulee usein nuoria siilejä, joilla on vaikea keuhkomatotartunta ja jotka kuolevat ilman hoitoa.
Siilejä voi auttaa ruokkimalla niitä pihassaan, ettei niiden tarvitse syödä nälkäänsä suuria määriä etanoita ja kotiloita.
Kun siili saa keuhkomatotartunnan, kestää vain kolme viikkoa kunnes keuhkomadot ovat saaneet tukevan jalansijan siilin keuhkoista.
Oireina ovat:
- hengenahdistus
- rahiseva ja/tai vinkuva hengitys
- hakkaava yskä
- nenän tukkoisuus
- ruokahaluttomuus ja painon lasku
- väsymys
Keuhkomatoja on vaikea häätää, sillä riittävää määrää loistenhäätöainetta on vaikeaa antaa isäntäeläimen kärsimättä. Keuhkomatoja on tavattu myös onnettomuuden uhreina kuolleilta hyväkuntoisilta kilon painavilta pullukoilta. Vähäisimmillään siili oireilee olemalla nuhainen ja aivasteleva. Pahimmillaan loiset edesauttavat jälkitautina bakteerin aiheuttaman keuhkotulehduksen kehittymistä, jolloin eläin sairastuu keuhkokuumeeseen. Hengitysvaikeuksien aiheuttaman hapenpuutteen ja väsymyksen vuoksi siili ei kykene saalistamaan tarpeeksi ravintoa. Lopulta kuihtunut ja alilämpöinen siili menehtyy.
Kirput
Siilikirput valitsevat kohteensa veren koostumuksen mukaan. Lisäksi siilikirput tarvitsevat vapaata tilaa juosta ja sellainen siileillä on niille tarjota karvattomalla ihollaan piikkien juuressa.
Kirput imevät verta ja heikentävät siilin kuntoa aiheuttamalla anemiaa (yleensä juuri sairailla siileillä on paljon kirppuja). Ne myös kutittavat, eikä ole harvinaista nähdä siilin kellahtavan selälleen ja rapsuttavan vatsaansa. Erittäin runsas kirpputartunta voi pahimmillaan aiheuttaa niin pahan anemian, että siili kuolee.
Greigert, Valentin et al.. (2020) The Trick of the Hedgehog: Case Report and Short Review About Archaeopsylla erinacei (Siphonaptera: Pulicidae) in Human Health
Kathryn E South and Kelly Haynes 2018 (Journal of wild life rehabilitation vol. 38, 2/2018):
Refining means of teasing out the parasitic burdens of the European hedgehog
Lambert, Dora (2009): Endoparasiten des Igels - Teil 2 Haarwürmer
Lambert, Dora (2009): Endoparasiten des Igels - Teil 3 Darmsaugwürmer
Lambert, Dora (2010): Ektoparasiten des Igels, Teil 4 Fliegenmaden
Lambert, Dora (2010): Endoparasiten des Igels, Teil 4 Kokzidien
Lambert, Dora (2011): Endoparasiten des Igels, Teil 5 Bandwürmer
Lambert, Dora (2012): Ektoparasiten des Igels, Teil 5 Herbstgrasmilben
Lambert, Dora (2011): Endoparasiten des Igels, Teil 6 Rollschwänze
Palm, Julia (2017): Vorsicht bei der annwendung von antiparasitika bei igeln!
Rautio, Anni (2014): On the northern edge : ecology of urban hedgehogs in eastern Finland