18.8.2022

Sairaudet ja vammat

Siilien sairaudet ja vammat -sivuilta on poistettu hoito-ohjeet. Sairas tai loukkaantunut siili toimitetaan luonnonvaraisia eläimiä hoitavalle eläinlääkärille tai luotettavalle hoitajalle, joka hoitaa siilejä yhteistyössä eläinlääkärin kanssa: ks. Neuvojat ja hoitopaikat

Helsinkiläisistä kaupunkisiileistä on löydetty eurooppalaisissa sairaaloissa kiertävää MRSA-bakteeria

Tutkijat testasivat yhteensä 115 siilin näytteitä Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalaan tuoduista luonnonvaraisista siileistä. Myös muissa pohjoismaissa siileiltä on löytynyt tällaisia moniresistenttejä bakteereja.

MRSA on mikrobilääkkeille resistentti bakteerikanta eli sille on kehittynyt vastustuskykyä antibiooteille. Niiden aiheuttamien infektioiden hoito on yleensä vaikeaa.

Joka kymmenes Korkeasaareen tuoduista luonnonvaraisista siileistä kantoi MRSA:ta sekä suolistobakteeri ESBL:ää. Siilien iholla esiintyvä sieni tuottaa penisilliinin kaltaista antibioottia, joten tietyn tyyppistä MRSA-kantaa löytyy siileiltä luonnostaan.

Siileiltä löytyi myös bakteerikantoja, joita tavataan lähinnä vain ihmisillä ja kotieläimillä. Neljä siiliä kantoi tiettyä mecA-MRSAta, joka on dna-sekvensoinnin perusteella hyvin lähellä niitä kantoja, joita viime vuosina on löydetty Pohjois-Euroopan sairaaloista.

Löydös voi viitata siihen, että mikrobilääkeresistenssi leviää ihmisperäisistä lähteistä kaupunkien villieläimiin esimerkiksi ihmisperäisten jätteiden ja roskien mukana.

Villieläimet altistuvat ihmisten kantamille bakteereille, kun niihin ollaan kontaktissa.

On harvinaista, että ihminen saisi resistentin infektion. Voimme turvallisesti jatkaa normaalia yhteiseloamme siilien kanssa edelleenkin.

Koirien ja kissojen kannalta tartuntavaara ei myöskään ole suuri.

Lue artikkeli kokonaan:

Yle Uutiset Siilit 11.5.2022, Saija Nironen: Tutkijat löysivät Helsingin kaupunkisiileiltä antibiootille vastustuskykyisen sairaalabakteerin - Osa tutkituista siileistä kantoi tiettyä MRSA-bakteeria, joka on hyvin lähellä Pohjois-Euroopan sairaaloissa viime vuosina yleistyneitä bakteerikantoja.

Luonnonvaraisen siilin antibioottihoito

Luonnonvaraisen siilin hoidossa tulee välttää antibiootteja mahdollisuuksien mukaan. Huolellisella paikallishoidolla tämä usein vältetään.

Eviran lausunto 10.1.2018

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lausuntonsa 10.1.2018 Seppo Pörhön 26.1.2015 Eviralle lähettämään avoimeen kirjeeseen. Kirjeen keskeinen sisältö koskee luonnonvaraisten eläinten lääkinnällisen hoidon puutetta. Seppo Pörhö on huolestunut asiasta, joka askarruttaa kaikkia siilien vapaaehtoisia hoitajia: eläinlääkärit ovat Eviran ohjeistuksen mukaisesti alkaneet rajoittaa tulehdustiloihin käytettyjen antibioottien antamista yhä enemmän. Syynä on laaja kansainvälinen keskustelu bakteerien puolustautumisesta eli resistenssistä antibiootteja vastaan.

Eviran esitteessä Tiesitkö tämän antibiooteista? (11/2015) todetaan, että bakteerit kehittävät keinoja selvitä antibiooteista nopeammin kuin uusia antibiootteja pystytään kehittämään. ”Resistenssi voi ensin näkyä siinä, että tavallisesti tehoavat antibiootit eivät enää auta odotetulla tavalla ja antibiootti joudutaan ehkä vaihtamaan. Eläimen paraneminen viivästyy ja hoito on kalliimpaa. Pahimmillaan resistentin bakteerin aiheuttamiin sairauksiin ei ole yhtään tehoavaa antibioottia. Tällöin eläin pyritään hoitamaan muilla keinoin, ja joskus eläin
voidaan jopa joutua lopettamaan
.”

Miten tähän on päädytty? WHO:n (World Health Organisation) mukaan yhtenä syynä ovat mm.
maat, joissa voidaan ostaa antibiootteja ilman reseptiä ja/tai maat, joissa ei ole hoitokäytänteiden ohjeita. Ilman hoitosuosituksia hoitohenkilökunta ja eläinlääkärit määräävät antibiootteja tarpeettomasti ja liian paljon.

Infection Control Tips -sivusto mainitsee kuusi syytä, joista johtuu bakteerien resistenssi antibiooteille:

1. Antibioottien liiallinen määrääminen

2. Potilaat eivät syö itselleen määrättyä antibioottikuuria loppuun

3. Antibioottien liiallinen käyttö tuotantoeläinten hoidossa ja kalankasvattomoissa

4. Huono infektiokontrolli terveydenhuollossa

5. Huono hygienia ja puhtaanapito yleensä

6. Uusia antibiootteja ei keksitä

Evira katsoo Seppo Pörhölle antamassaan lausunnossa, että loiset ovat osa luonnonvaraisten eläinten elämää ja että useimmilla yksilöillä on ainakin vähän loisia, mutta pienellä osalla loisia on runsaasti. Voimakkaimmat tartunnat voivat johtaa kuolemaan. Samalla Evira toteaa, ettei nykytietämyksen perusteella säännönmukainen luonnonvaraisten eläinten
loislääkintä ole hyvää hoitokäytäntöä ja että lääkinnän tulisi perustua luotettavaan loistutkimukseen, jossa tulosten perusteella arvioidaan, onko kyseessä hoitoa vaativa tilanne.

Luonnonvaraisten siilien hoidosta kiinnostuneet eläinlääkärit ovat reseptejä kirjoittaessaan tietoisia siitä, millä perusteella antibiootti määrätään ja millaiseen hoitoon sen on tarkoitus
tehota. Työssään he käyttävät asiantuntijuudeltaan tunnustettuja ohjesivustoja kuten Hedgehogs: Health and Management. Lisäksi kyseiset eläinlääkärit tuntevat hoitamansa eläinlajin paremmin kuin Eviran yksikönjohtaja ja ylitarkastaja: he tietävät, että mm. keuhkomatoihin tukehtuminen on siilin yleisin kuolinsyy ja erityisesti loishäädön jälkeinen keuhkotulehdus, johon tarvitaan v alitettavan usein antibioottihoitoa.

Huoli eurooppalaisen siilin katoamisesta Suomesta ei ole tuulesta temmattu, havainnot ympäri maata tukevat käsitystä. Syy ettei eläin ole vielä uhanalaisten listalla johtuu siitä, että
siilikantaa ei ole laskettu tieteellisesti. Kyseessä on yksi niistä lajeista, jotka sammuvat huomaamattomasti, sillä tutkijat eivät ole lajista kyllin kiinnostuneita. Kun lajin tila vihdoin havaitaan, on jo liian myöhäistä. Luonnonvaraisen siilin antibioottihoidon rajoittaminen on viimeinen kuolinisku lajille.

Eviran lausunto (pdf, 139 kt)

Lisätietoa:
Lajin vaarantuminen
Ilmastonmuutos
Liikenne
Rakentaminen
Uhanalaisuuden arviointi