9.7.2020

Siilien siirtäminen

Eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on rauhoitettu.

Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 (6. luku) rauhoittaa kaikki linnut ja nisäkkäät, jotka eivät kuulu riistaeläimiin tai rauhoittamattomiin eläimiin. Nisäkkäisiin tai lintuihin kuulumaton eläinlaji voidaan erikseen rauhoittaa asetuksella.

Rauhoitettujen eläinten tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, niiden pesien, munien tai muiden kehitysasteiden haltuunotto, siirtäminen tai muu vahingoittaminen sekä eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä.

Rauhoitetun eläimen siirtämiseen täytyy anoa lupaa. Jos poikkeuslupahakemus koskee kasveja tai muita eläimiä kuin lintuja, hakemuksen käsittelee se ELY-keskus, jonka alueella suunniteltu toimenpide tapahtuisi. Vapaamuotoinen hakemus jätetään kyseisen alueellisen ELY-keskuksen kirjaamoon. Jos kasveja tai muita eläimiä kuin lintuja koskeva poikkeuslupahakemus koskee koko maata, hakemuksen käsittelee ympäristöministeriö. Hakemus jätetään ympäristöministeriön kirjaamoon.
Siilin siirtäminen ei ole siilikannan säilymisen kannalta järkevää, sillä
  • siili voi olla tiineenä, eikä sillä ole valmiina poikaspesää/-pesiä synnytystä varten
  • siili imettää, jolloin sen poikaset kuolevat pesään
  • siirretty eläin voi kantaa mukanaan tarttuvia tauteja
  • ihminen ei osaa arvioida, onko alue todella hyvä siilille, sen voi tehdä vain siili itse
  • siiliä ei voi viedä sellaiseen paikkaan, jossa se on täysin riippuvainen ihmisen ruokinnasta: siilit eivät selviä, jos ihmiset jostain syystä lakkaavat ruokkimasta niitä, muuttavat seudulta tai eivät voi sairastumisen tms. takia jatkaa ruokintaa, aluetta ryhdytään voimakkaasti rakentamaa jne.
Syitä siihen, ettei siilejä ole jollakin seudulla, voi olla useampia:
  • siilipopulaatio on kuollut jonkin tartuntataudin takia
  • urokset ovat lähteneet etsimään naaraita, joten siilien määrä vähenee
  • suljetun, esim. veden tai isojen teiden rajaaman alueen siilipopulaatio joutuu eristyksiin ja alkaa lisääntyä sisäsiittoisesti; siilipopulaatio menettää hyödyllistä geneettistä muuntelua, mikä johtaa lopulta populaatiom sairastumiseen ja kuolemaan
  • lähistöllä asuu mäyrä tai huuhkaja, molemmat ovat uhkana täysikasvuisellekin siilille
Siili kulkee useita kilometreja öisin, joten sen on mahdollista tutustua erilaisiin alueisiin ja valita niistä parhaimmat itselleen. Siili kotiutuu ja jää paikalleen, mikäli alue on sille otollinen. Otollinen alue siilin kannalta tarkoittaa sitä, että
  • asutusta on riittävästi
  • alue ole liian metsäinen tai haja-asutettu
  • siilille löytyy talon- ja vajanalustoja sekä lehti- ja risukasoja talvi-, päiväuni- ja poikaspesien rakentamiseen
  • siilille on alueella riittävästi ravintoa, jota se voi itse löytää kohtuullisella vaivalla
  • siilille löytyy parittelukumppani
Siilit ovat hämärä- ja yöliikkujia, joten niitä on vaikea havaita. Joskus ruokkimalla selviää, että sellaisella alueella, jossa siilejä ei ole nähty, asustelee kuitenkin piikkiporukkaa. Kannattaa rakentaa ruokintapaikka (ks. ohje ruokinnasta ja ruokintalaatikon rakentamisesta ) ja tutkia jätöksistä (ks. sivun alareuna), onko siilejä käynyt paikalla? Siilin nenä on niin hyvä työkalu, että se voi hyvissä tuuliolosuhteissa haistaa tarjoillut herkut pitkänkin matkan päästä.

Mikäli siilejä seudulla on, siilien hoitajat (ks. Neuvojat ja hoitopaikat ) voivat tuoda asuinalueellenne ympäristön siilejä, joita ei hoidon jälkeen ole mahdollista palauttaa takaisin juuri löytöpaikalleen. Myös Korkeasaari (ks. Villieläinsairaala) tarvitsee tällaisia palautuspaikkoja.

Siili tutkii uutta asuinaluettaan, etsii ruokapaikat ja rakentaa useamman pesän suojakseen eikä välttämättä jää heti ruokintapaikan läheisyyteen. Niinpä hoidon jälkeen luontoon palautettua siiliä ruokitaan vähintään kaksi viikkoa sen jälkeen, kun se on tuotu alueelle. Ruokaa jätetään esille, vaikkei siiliä näkyisikään ja ruokakupit pysyisivät koskemattomina. Siili laihtuu luontoon paluunsa jälkeen 20-30 % , sillä se ei itse löydä yhtä paljon ja yhtä energiapitoista ruokaa kuin mitä se on hoidon aikana saanut. Siksi siili yleensä palaa ruokapaikalle jonkin ajan kuluttua.

Lisätietoa:

Ympäristö.fi