1.8.2022
Siilien siirtäminen
Eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on rauhoitettu.
Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 (6. luku) rauhoittaa kaikki linnut ja nisäkkäät, jotka eivät kuulu riistaeläimiin tai rauhoittamattomiin eläimiin.
Rauhoitettujen eläinten tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, niiden pesien, munien tai muiden kehitysasteiden haltuunotto, siirtäminen tai muu vahingoittaminen sekä eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä.
Rauhoitetun eläimen siirtämiseen täytyy anoa lupaa. Jos poikkeuslupahakemus koskee kasveja tai muita eläimiä kuin lintuja, hakemuksen käsittelee se ELY-keskus, jonka alueella suunniteltu toimenpide tapahtuisi. Vapaamuotoinen hakemus jätetään kyseisen alueellisen ELY-keskuksen kirjaamoon. Jos kasveja tai muita eläimiä kuin lintuja koskeva poikkeuslupahakemus koskee koko maata, hakemuksen käsittelee ympäristöministeriö. Hakemus jätetään ympäristöministeriön kirjaamoon.
Siilin siirtäminen ei ole siilikannan säilymisen kannalta järkevää,
sillä
- siili voi olla tiineenä, eikä sillä ole valmiina poikaspesää/-pesiä synnytystä varten
- siili imettää, jolloin sen poikaset kuolevat pesään
- siirretty eläin voi kantaa mukanaan tarttuvia tauteja
- ihminen ei osaa arvioida, onko alue todella hyvä siilille, sen voi tehdä vain siili itse
- siiliä ei voi viedä sellaiseen paikkaan, jossa se on täysin riippuvainen ihmisen ruokinnasta: siilit eivät selviä, jos ihmiset jostain syystä lakkaavat ruokkimasta niitä, muuttavat seudulta tai eivät voi sairastumisen tms. takia jatkaa ruokintaa, aluetta ryhdytään voimakkaasti rakentamaa jne.
- siilipopulaatio on kuollut jonkin tartuntataudin takia
- urokset ovat lähteneet etsimään naaraita, joten siilien määrä vähenee
- suljetun, esim. veden tai isojen teiden rajaaman alueen siilipopulaatio joutuu eristyksiin ja alkaa lisääntyä sisäsiittoisesti; siilipopulaatio menettää hyödyllistä geneettistä muuntelua, mikä johtaa lopulta populaatiom sairastumiseen ja kuolemaan
- lähistöllä asuu mäyrä tai huuhkaja, molemmat ovat uhkana täysikasvuisellekin siilille
- asutusta on riittävästi
- alue ole liian metsäinen tai haja-asutettu
- siilille löytyy talon- ja vajanalustoja sekä lehti- ja risukasoja talvi-, päiväuni- ja poikaspesien rakentamiseen
- siilille on alueella riittävästi ravintoa, jota se voi itse löytää kohtuullisella vaivalla
- siilille löytyy parittelukumppani
Mikäli siilejä seudulla on, siilien hoitajat (ks. Neuvojat ja hoitopaikat ) voivat tuoda asuinalueellenne ympäristön siilejä, joita ei hoidon jälkeen ole mahdollista palauttaa takaisin juuri löytöpaikalleen. Myös Korkeasaari (ks. Villieläinsairaala) tarvitsee tällaisia palautuspaikkoja.
Siili tutkii uutta asuinaluettaan, etsii ruokapaikat ja rakentaa useamman pesän
suojakseen eikä välttämättä jää heti ruokintapaikan läheisyyteen. Niinpä hoidon
jälkeen luontoon palautettua siiliä ruokitaan vähintään kaksi viikkoa sen
jälkeen, kun se on tuotu alueelle. Ruokaa jätetään esille, vaikkei siiliä
näkyisikään ja ruokakupit
pysyisivät
koskemattomina. Siili laihtuu luontoon paluunsa jälkeen 20-30 % , sillä se ei
itse löydä yhtä paljon ja yhtä energiapitoista ruokaa kuin mitä se on hoidon
aikana saanut. Siksi siili yleensä palaa ruokapaikalle jonkin ajan kuluttua.