Talvipesän rakentaminen

Siilit horrostavat harvoin muiden siilien kanssa samassa pesässä, joten pesiä on hyvä olla useampi. Ne on hyvä sijoittaa kyllin kauas toisistaan tai rajata näkyvyyttä pesältä toiselle, jottei tappeluja pesänomistuksesta synny.

© Inka Ukonmaanahon kuvaamalla videolla pesän jakavat todennäköisesti uros ja naaras, mutta on epäilty, että kolmaskin siili asustelee kommuunissa. Video on kuvattu toukokuun lopulla 2013.

Paras talo siilille on sen itse tekemä talvipesä, mutta me ihmiset voimme pyrkiä rakentamaan sellaisen talvipesän, joka houkuttelee siilin horrostamaan.

Maalaamaton, vanha lauta ei haise vahvasti kemikaaleilta ja on ihmisenkin kannalta edullinen vaihtoehto. Jos säänkestävyyttä ja talvipesän pitkää ikää tavoitellaan, luonnonmukainen punamultamaali on maaleista parhain. Uuden laudan hajua voi poistaa sivelemällä seiniä savi- tai multavellillä. Pesän on oltava riittävän iso (ainakin 40 cm kertaa 40 cm), jotta eristemateriaalia mahtuu sisään tarpeellinen määrä.

Harjakatto estää esim. lunta kerääntymästä katolle ja sulamisvesiä pääsemästä sisään. Huopakate viimeistelee katon. Tuuletusraot ovat välttämättömät, jotta ilma vaihtuu ja haihduttaa kosteutta, jota maapohjasta nousee. Mökin oviaukko aukaistaan päätyseinän toiseen reunaan, jotta siili on vedolta paremmin suojassa. Oviaukon suulle laitetaan leveydeltään 15 cm ja korkeudeltaan 10 cm putki tai laidoista rakennettu tunneli, jotta ei-toivotut tunkeilijat (kissat, ketut, supit ym.) pysyvät loitolla. Putkikäytävä on myös hyvä lämmöneristäjä ja estää tuulta puhaltamasta suoraan horrostajan petiin.

Paras paikka pesälle on pihan perällä, poissa lemmikkien ulottuvilta, leikkipaikoilta ja kulkureiteiltä. Sen tulee olla tuulelta ja suoralta auringonvalolta suojattu sekä muuta maastoa hivenen korkeammalla, jottei lumen sulamisvesi valu pesään ja palelluta/hukuta siiliä.

Lumelta pesää ei kannata varjella, sillä se muodostaa hengittävän eristeen talven kylmyyttä vastaan.

Kylmä sinänsä ei haittaa siiliä, jos pesä on hyvä. Pahinta ovat lämpimät talvet, kosteat ja lumettomat. Tohtori Ilkka Koivisto on todennut, että pakkaset ilman lumipeitettä voivat olla kohtalokkaita ei vain siileille, vaan muillekin pienille nisäkkäille. "Moneen kertaan on tutkittu, että pehmeän hangen alla maan rajassa lämpötila on nollan tienoilla, vaikka hangen pinnalla paukkuisi miinus kolmekymppinen" toteaa Koivisto.

Kun ihminen rakentaa siileille talvipesiä, niiden arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ovat pitkälle samat kuin ihmisten omissa asuintaloissa. Valitettavasti myös ongelmat ovat samat.
On yhä alettu puhua siilien hometaloista. Sellaiseksi on osoittautunut suosittu vanerista rakennettu talvipesä. Koska vaneri ei hengitä, kosteus tiivistyy sisäpuolelle seiniin ja kosteuttaa samalla pesämateriaalinkin. Home altistaa siilin hengitystieinfektioille, jotka ovat muutenkin siilien yleisimpiä sairauksia.

Pesän pohjalle ennen pesän täyttämistä laitetaan ensin sorakerros ja sitten kuivaa multaa tai turvetta n. 5 cm kerros, ettei siilin virtsa jää pesän pohjalle vaan valuu mullan/turpeen ja soran läpi maaperään. Mullan/turpeen päälle voi laittaa vielä kerroksen sammalta pehmikkeeksi.

Talvipesä täytetään kokonaan kuivilla lehdillä (siilit itse näyttävät suosivan vaahteran isoja lehtiä) ja heinällä, ei heinäsilpulla, vaan pitkää suoraa heinää. Pesäheinäksi sopii kuivattu pitkä- ja leveälehtinen heinä (esim. Hietakastikka Calamagrostis epigejos). Olkea ei suositella sen allergiaa aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi (ks. esim. Die Gefahr, die aus dem Stroh kommt). Onttovartisena olki myös katkeaa, joten siili ei saa muodostettua siitä tiivistä, lämmittävää pesäpalloa. Pesän ulkopuolelle tuodaan kuivia lehtiä, jotta siili voi halutessaan lisätä pesämateriaalia.

Pesä täytetään kevyesti kattoon saakka. Jos pesässä on liikaa tavaraa, siili kyllä hoitaa itse pesän tyhjennyksen.

Pakkasilla, ennen lumisateita, pesän päälle voi laittaa lisäeristeeksi kuusen oksia.

Pesäeristeenä voi käyttää myös eläinkaupoista saatavaa ekokuitua ja jyrsijänheinää. Ekokuitu ja jyrsijänheinä sekoitetaan keskenään, puolet ekokuitua ja puolet jyrsijänheinää. Siten saadaan aikaan ilmava mutta lämmin pesämateriaali. Siilin pesä ei saa olla liian lämmin, sillä ympäristön lämpökuorma voi estää ruumiinlämpötilan riittävän laskun, jolloin myöskään aineenvaihdunta ei hidastu tarpeeksi ja horros käynnisty. Edullisin talvipesän lämpötila horrokseen onkin nollan tuntumassa. (Lähde: Natura 4/2009: Horroksen monet muodot, prof. Esa Hohtola, Oulun yliopiston biologian laitos)

Vielä hieman luonnonmukaisempaa ihmisen tekemää pesävaihtoa tarjotaan Per Bengtsonin ja Maria Lewanderin kirjassa Luonto pihallesi - näin saat eläimet ja kasvit viihtymään (Helsinki : Nemo, 2007. Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). Kirjassa s. 72 kuvataan pesää, jonka voi rakentaa risu- tai multakasaan. Tavallisen laudasta rakennetun pesän oviaukkoon istutetaan kulkutunneli. Sitten pesä sivellään savivellillä, jotta se tuoksuu maalta ja peitetään sitten ruohoturpeilla ja/tai risuilla ja lehdillä. Ilmanvaihtoa ei saa unohtaa ja tarvittaessa tuuletusaukkoon laitetaan ilmastointiputki.

Kirjassa neuvotaan vielä eristämään pesä styroksilla, mutta se tekee pesästä liian kuuman ja siili saattaa herätä keväällä liian aikaisin ennen kuin sen luonnollista ravintoa on tarjolla.

Vajan rossipohjan alle anturarakenteista muodostuviin "yksiöihin" laitetaan ensin hiekka- sitten multapohja ja viimeksi heinäkasa. Anturarakenteita täydennettiin laudoituksella siten, että pesäaihio oli vedolta suojattuna, sillä vajan alus on avoin tuulen mennä ja tulla. Kunkin pesän viereen asetettiin kasa kuivia lehtiä tarjolle. Näitä pesiä ei tosin pääse ihminen siivoamaan.

Siilille voi tehdä myös talvipesäpaikan ilman vasaraa, nauloja tms. työkaluja.

Pesien kotiinkuljetus Uudellamaalla:
Kari-Matti Sahala (T:mi Pihatimpuri) toimittaa tarvittaessa pesät suoraan kotiovelle Uudellamaalla. Katso yhteystiedot ja pesän kuvat.

Talvipesän tilaus postitse:
Siilin talvehtimispesän koko on 45 cm x 40 cm ja korkeus 40 cm. Pesän suuaukko on 15 cm x 15 cm. Suuakolle laitettavaksi toimitetaan 35 cm pituinen kulkutunneli (ruuvit mukana), jonka pituus 35 cm. Puu on kuusta, raakalautaa (ei höylättyä siis), n. 2,5 cm paksua. Saumakohdissa on vetoa estävä rimat. Tuuletusaukko jää katon ja seinän väliin. Katto on nostettu edestä n. sentin korkeammalle ja takana se on kiinni seinässä.

Katto on filmivaneria, jonka koko on 50 cm x 50 cm ja sen paksuus on 9 mm.
Talvehtemispesät siileille 50 € kpl lähetyskuluineen. Alennus on sovittavissa, jos pesiä tilataan useampi kerralla.

Pesään on myös mahdollisuus ostaa ekokuitu-eristettä, jonka sekaan kannattaa lisätä kuivaa heinää ja oksia. Siili huolehtii lopusta itse.

Tilaukset sähköpostitse: jussi.lindeman@gmail.com

Lisätietoja: Jussi Lindeman, puh. 050 366 55 24