8.7.2020
Talvipesän rakentaminen
Siilin hometalo
On alettu puhua siilien hometaloista. Sellaiseksi on osoittautunut suosittu vanerista rakennettu talvipesä. Koska vaneri ei hengitä, eikä tuuletusraoista ole huolehdittu, kosteus tiivistyy sisäpuolelle seiniin ja kosteuttaa samalla pesämateriaalinkin. Home altistaa siilin hengitystieinfektioille, jotka ovat muutenkin siilien yleisimpiä sairauksia.
Yleistä siilin talvipesästä
Maalaamaton, vanha lauta ei haise vahvasti kemikaaleilta ja on rakentajankin kannalta edullinen vaihtoehto. Jos säänkestävyyttä ja talvipesän pitkää ikää tavoitellaan, luonnonmukainen punamultamaali on maaleista parhain. Uuden laudan hajua voi poistaa sivelemällä seiniä savi- tai multavellillä. Pesän on oltava riittävän iso (seinien leveys vähintään 40 cm, samoin korkeus), jotta eristemateriaalia mahtuu sisään tarpeellinen määrä.
Harjakatto estää esim. lunta kerääntymästä katolle ja sulamisvesiä pääsemästä sisään. Huopakate viimeistelee katon. Tuuletusraot ovat välttämättömät, jotta ilma vaihtuu ja haihduttaa kosteutta, jota maapohjasta nousee. Mökin oviaukko aukaistaan päätyseinän toiseen reunaan, jotta siili on vedolta paremmin suojassa. Oviaukon suulle laitetaan leveydeltään 15 cm ja korkeudeltaan 10 cm putki tai laidoista rakennettu tunneli, jotta ei-toivotut tunkeilijat (kissat, ketut, supit ym.) pysyvät loitolla. Putkikäytävä on myös hyvä lämmöneristäjä ja estää tuulta puhaltamasta suoraan horrostajan petiin.
Paras paikka pesälle on pihan perällä, poissa lemmikkien ulottuvilta, leikkipaikoilta ja kulkureiteiltä. Sen tulee olla tuulelta ja suoralta auringonvalolta suojattu sekä muuta maastoa hivenen korkeammalla, jottei lumen sulamisvesi valu pesään ja palelluta/hukuta siiliä.
Lumelta pesää ei saa varjella, sillä se muodostaa hengittävän eristeen talven kylmyyttä vastaan.Kylmä sinänsä ei haittaa siiliä, jos pesä on hyvä. Pahinta ovat lämpimät talvet, kosteat ja lumettomat. Tohtori Ilkka Koivisto (1932-2012) on todennut, että pakkaset ilman lumipeitettä voivat olla kohtalokkaita ei vain siileille, vaan muillekin pienille nisäkkäille. "Moneen kertaan on tutkittu, että pehmeän hangen alla maan rajassa lämpötila on nollan tienoilla, vaikka hangen pinnalla paukkuisi miinus kolmekymppinen" toteaa Koivisto.
Pesämateriaalit
Kun talvipesän paikka on tiedossa, paikalle kaivetaan matala kuoppa, sillä pesän pohjamateriaalit eivät saa madaltaa pesätilaa.
Kuopan leveyden ja pituuden tulee olla n. 20 cm suurempi kuin itse pesä. Kun kuopan pohjalle laitetaan n. 5-10 sentin sora- tai sepelikerros, kosteus ei pääse nousemaan ylös pesän seinien vierestä ja aiheuta esim. homekasvustoa.
Jos pohjamateriaalit on mahdollista lisätä katon kautta, pesän voi asettaa sora-/sepelikerroksen keskelle niin että n. 20 cm kosteussuoja jää näkyviin.
Seuraavaksi soran/sepelin päälle laitetaan kuivaa multaa tai
turvetta n. 5 cm:n kerros. Mullan/turpeen päälle voi laittaa vielä
kerroksen sammalta pehmikkeeksi.
Myös pesän kulkuaukolle kannattaa laittaa jotain pehmeää, ettei siilin tarvitse kävellä soran päällä.
Talvipesä täytetään kokonaan kuivilla lehdillä (siilit itse näyttävät suosivan vaahteran
isoja lehtiä) ja heinällä, ei heinäsilpulla, vaan pitkillä heinänkorsilla. Pesäheinäksi
sopii kuivattu pitkä- ja leveälehtinen heinä (esim.
Hietakastikka Calamagrostis epigejos). Olkea ei suositella sen allergiaa aiheuttavien
ominaisuuksien vuoksi (ks. esim.
Die Gefahr, die aus dem Stroh kommt). Onttovartisena olki myös katkeaa, joten siili ei saa muodostettua siitä tiivistä, lämmittävää pesäpalloa. Pesän ulkopuolelle tuodaan kuivia lehtiä, jotta siili voi halutessaan
lisätä pesämateriaalia.
Pesä täytetään kevyesti kattoon saakka. Jos pesässä on liikaa tavaraa, siili kyllä hoitaa itse pesän tyhjennyksen.
Pakkasilla, ennen lumisateita, pesän päälle voi laittaa lisäeristeeksi kuusen oksia.
Pesäeristeenä voi käyttää myös eläinkaupoista saatavaa ekokuitua ja jyrsijänheinää. Ekokuitu ja jyrsijänheinä sekoitetaan keskenään, puolet ekokuitua ja puolet jyrsijänheinää. Siten saadaan aikaan ilmava mutta lämmin pesämateriaali. Siilin pesä ei saa olla liian lämmin, sillä ympäristön lämpökuorma voi estää ruumiinlämpötilan riittävän laskun, jolloin myöskään aineenvaihdunta ei hidastu tarpeeksi ja horros käynnisty. Edullisin talvipesän lämpötila horrokseen onkin nollan tuntumassa. (Lähde: Natura 4/2009: Horroksen monet muodot, prof. Esa Hohtola, Oulun yliopiston biologian laitos)
HUOM. Katso myös Talvipesän puhdistus huhti-toukokuun vaihteessa ja heinä-elokuun vaihteessa!
Heikki Heinosen laatimat talvipesän rakentamisohjeet.
Muita vaihtoehtoja siilille talvipesäksi
Kirjassa neuvotaan vielä eristämään pesä styroksilla, mutta se tekee pesästä liian kuuman ja siili saattaa herätä keväällä liian aikaisin ennen kuin sen luonnollista ravintoa on tarjolla.
Uutta puuvajaa, varastoa tms. rakentaessa voi tarjota siileille perinteisen pesävaihtoehdon.
Vajan rossipohjan alle anturarakenteista muodostuviin "yksiöihin" laitetaan ensin hiekka- sitten multapohja ja viimeksi heinäkasa. Anturarakenteita täydennettiin laudoituksella siten, että pesäaihio oli vedolta suojattuna, sillä vajan alus on avoin tuulen mennä ja tulla. Kunkin pesän viereen asetettiin kasa kuivia lehtiä tarjolle. Näitä pesiä ei tosin pääse ihminen siivoamaan.
Siilille voi tehdä myös talvipesäpaikan ilman vasaraa, nauloja tms. työkaluja.
Pesämalli, jossa on laitettu kaksi rakennuslavaa nojaamaan toisiinsa. Ne on sidottu ylhäältä kiinni toisiinsa ja maassa lavoja pitää paikoillaan sementtipalikat. Pesän pohjalla on kuivaa maata, sammalta, lehtiä ja lopuksi vielä risuja estämään pesän luhistuminen. Lavojen päällä on paksu muovi estämässä pesän kastumista. Muovi on painettu maahan kiinni kepeillä. Pesä kannattaa rakentaa kaemmaksi talosta, ettei katolta valuva vesi valu pesään.
Tässä pesämallissa on käytetty hyväksi tontin reunalle rakennettua kiviaitaa. Kiviaidan viereen on kasattu haravoituja lehtiä. Lehtikasaa on suojattu kosteudelta tuetuilla levyillä ja havunoksilla. Kiviaitaa vasten on kaikenkaikkiaan kolme lehtikasaa. Pesät ovat saavuttaneet suuren suosion, ainakin kahdessa niistä on asukkaita.
Jos puutyöt eivät ole sinun juttusi, osta valmiita siilin talvipesiä!
Kari-Matti Sahala (T:mi Pihatimpuri) toimittaa tarvittaessa pesät suoraan kotiovelle Uudellamaalla. Katso yhteystiedot ja pesän kuvat.
Talvipesän tilaus postitse:
Siilin talvehtimispesän koko on 45 cm x 40 cm ja korkeus 40 cm. Pesän suuaukko on 15 cm x 15 cm. Suuakolle laitettavaksi toimitetaan 35 cm pituinen kulkutunneli (ruuvit mukana), jonka pituus 35 cm. Puu on kuusta, raakalautaa (ei höylättyä siis), n. 2,5 cm paksua. Saumakohdissa on vetoa estävä rimat. Tuuletusaukko jää katon ja seinän väliin.
Katto on nostettu edestä n. sentin korkeammalle ja takana se on kiinni seinässä.
Talvehtemispesät siileille 60 € kpl lähetyskuluineen. Alennus on sovittavissa, jos pesiä tilataan useampi kerralla.
Kaksiosainen siilinpesä käsittää eteisen ja pesäosan. Sisäsyvyys 42 cm ja pesän leveys n 45 cm. Kokonaisleveys leveys n.75 cm. Korkeus on 40 cm.
Hinta lähetyskuluineen 80 €.
