14.8.2022

Talvipesän rakentaminen

Siilin hometalo

Kun ihminen rakentaa siileille talvipesiä, niiden arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ovat pitkälle samat kuin ihmisten omissa asuintaloissa. Valitettavasti myös ongelmat ovat samat.
On alettu puhua siilien hometaloista. Sellaiseksi on osoittautunut suosittu filmivanerista rakennettu talvipesä. Koska filmivaneri ei hengitä, kosteus tiivistyy sisäpuolelle seiniin ja kosteuttaa samalla pesämateriaalinkin. Tuuletusreijätkään eivät estä kosteuden leviämistä ja homehtumista. Home altistaa siilin hengitystieinfektioille, jotka ovat muutenkin siilien yleisimpiä sairauksia.

Yleistä siilin talvipesästä

Paras talo siilille on sen itse tekemä talvipesä, mutta me ihmisetkin voimme pyrkiä rakentamaan sellaisen talvipesän, joka houkuttelee siilin horrostamaan.

Maalaamaton, vanha lauta ei haise vahvasti kemikaaleilta ja on rakentajankin kannalta edullinen vaihtoehto. Jos säänkestävyyttä ja talvipesän pitkää ikää tavoitellaan, luonnonmukainen punamultamaali on maaleista parhain. Uuden laudan hajua voi poistaa sivelemällä seiniä savi- tai multavellillä. Pesän on oltava riittävän iso (seinien leveys vähintään 40 cm, samoin korkeus), jotta eristemateriaalia mahtuu sisään tarpeellinen määrä.

Siili pissaa n. 7-10 päivän välein poistaakseen rasvan polttamisesta kertynyttä nestettä, joten talvipesään ei saa laittaa pohjaa.

Irrotettava harjakatto estää esim. lunta kerääntymästä katolle ja sulamisvesiä pääsemästä sisään. Huopakate viimeistelee katon.

Irrotettavan katon kautta voidaan asettaa pesämateriaalit ja kurkistaa tarvittaessa pesän materiaalitarvetta tai sen asukin vointia.

Tuuletusraot ovat välttämättömät, jotta ilma vaihtuu ja haihduttaa kosteutta, jota maapohjasta nousee. Mökin oviaukko aukaistaan päätyseinän toiseen reunaan, jotta siili on vedolta paremmin suojassa. Oviaukon suulle laitetaan leveydeltään 15 cm ja korkeudeltaan 10 cm putki tai laudoista rakennettu tunneli, jotta ei-toivotut tunkeilijat (isot linnut, kissat, ketut, supit ym.) pysyvät loitolla. Putkikäytävä on myös hyvä lämmöneristäjä ja estää tuulta puhaltamasta suoraan horrostajan petiin.

Siilit horrostavat harvoin muiden siilien kanssa samassa pesässä, joten - jos mahdollista - pesiä on hyvä olla useampi. Ne on hyvä sijoittaa kyllin kauas toisistaan tai rajata näkyvyyttä pesältä toiselle, jottei tappeluja pesänomistuksesta synny.

Paras paikka pesälle on pihan perällä, poissa lemmikkien ulottuvilta, leikkipaikoilta ja kulkureiteiltä. Sen tulee olla tuulelta ja suoralta auringonvalolta suojattu sekä muuta maastoa hivenen korkeammalla, jottei lumen sulamisvesi valu pesään ja palelluta/hukuta siiliä.

Lumelta pesää ei saa varjella, sillä se muodostaa hengittävän eristeen talven kylmyyttä vastaan.

Kylmä sinänsä ei haittaa siiliä, jos pesä on hyvä. Pahinta ovat lämpimät talvet, kosteat ja lumettomat. Tohtori Ilkka Koivisto (1932-2012) on todennut, että pakkaset ilman lumipeitettä voivat olla kohtalokkaita ei vain siileille, vaan muillekin pienille nisäkkäille. "Moneen kertaan on tutkittu, että pehmeän hangen alla maan rajassa lämpötila on nollan tienoilla, vaikka hangen pinnalla paukkuisi miinus kolmekymppinen" toteaa Koivisto.

Pesämateriaalit

Kun talvipesän paikka on tiedossa, paikalle kaivetaan matala syvennys, sillä pesän pohjamateriaalit eivät saa madaltaa pesätilaa.

Syvennyksen leveyden ja pituuden tulee olla n. 20 cm suurempi kuin itse pesä. Kun syvennyksen pohjalle laitetaan n. 5-10 sentin sorakerros, kosteus ei pääse nousemaan ylös pesän seinien vierestä (kapillaari-ilmiö) ja aiheuta esim. homekasvustoa.

Seuraavaksi soran päälle laitetaan kuivaa multaa n. 5 cm:n kerros niin, että sora peittyy ja eikä tunnu kovalta mullan alla. Multakerroksen on hyvä olla juuri talvipesän kokoinen, jottei se reunojen yli ulottuessaan kastu ja luovuta kosteutta pesään.

Pesän voi asettaa sora-multa-kerroksen keskelle niin että n. 20 cm kosteussuoja jää näkyviin.

Sitten lisätään puhdasta, eläimille tarkoitettua turvetta myös n. 5 cm:n kerros (esim. Vapon Kuiviketurve). Turpeen sijasta voi käyttää myös sammalta kosteuden imijäksi ja pehmikkeeksi. Sammal on luonnollisin ja parhain vaihtoehto, mutta sitä voi kerätä vain omasta metsästä tai maanomistajan luvalla (Rikoslain 28. luvun 14 §).

Myös pesän kulkuaukolle kannattaa laittaa jotain pehmeää, ettei siilin tarvitse kävellä soran päällä.

Talvipesä täytetään kokonaan kuivilla lehdillä (siilit itse näyttävät suosivan vaahteran isoja lehtiä) ja heinällä, ei heinäsilpulla, vaan pitkillä heinänkorsilla. Pesäheinäksi sopii kuivattu pitkä- ja leveälehtinen heinä, joka ei ole karheaa tai teräväreunaista. Ontot varret eivät sovi pesämateriaaliksi vrt. olki, ks. alla.

Lehdet ja heinä eivät saa olla kosteita, sillä ne homehtuvat pesässä.

Jos sopivaa heinää ei ole saatavissa, pesäeristeenä voi käyttää ekokuitua. Esimerkiksi Ruti-Rexiä tai WoodWool Ekokuitua, joka on suomalaisesta kuusesta valmistettua pitkää, kevyttä nauhamaista puukuitua. Kuitu on pakattu tiiviisti, joten sitä kannattaa irrotella siilin käyttöön sopivaksi.

Pesä täytetään kevyesti kattoon saakka. Jos pesässä on liikaa tavaraa, siili kyllä hoitaa itse pesän tyhjennyksen.

Pakkasilla, ennen lumisateita, pesän päälle voi laittaa lisäeristeeksi kuusen oksia.

Siilin pesä ei saa olla liian lämmin, sillä ympäristön lämpökuorma voi estää ruumiinlämpötilan riittävän laskun, jolloin myöskään aineenvaihdunta ei hidastu tarpeeksi eikä horros käynnisty. Edullisin talvipesän lämpötila horrokseen onkin nollan tuntumassa. (Lähde: Natura 4/2009: Horroksen monet muodot, prof. Esa Hohtola, Oulun yliopiston biologian laitos)

Olkea ei suositella sen allergiaa aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi . Rukiin olki on myös okainen. Okaat ovat niin pieniä, ettei silmä niitä näe, mutta ne aiheuttavat haavoja siilin ihoon ja samalla tulehdusvaaran (ks. Die Gefahr, die aus dem Stroh kommt). Olki on kovaa ainesta, joka voi lävistää siilin ihon tai silmän (hoitajille on tuotu kyseisiä tapauksia). Onttovartisena olki myös katkeaa, joten siili ei saa muodostettua siitä tiivistä, lämmittävää pesäpalloa. Pesän ulkopuolelle tuodaan kuivia lehtiä, jotta siili voi halutessaan lisätä pesämateriaalia.

HUOM. Katso myös Talvipesän puhdistus huhti-toukokuun vaihteessa ja heinä-elokuun vaihteessa!

Heikki Heinosen laatimat talvipesän rakentamisohjeet.

Muita vaihtoehtoja siilille talvipesäksi

Vielä hieman luonnonmukaisempaa ihmisen tekemää pesävaihtoa tarjotaan Per Bengtsonin ja Maria Lewanderin kirjassa Luonto pihallesi - näin saat eläimet ja kasvit viihtymään (Helsinki : Nemo, 2007. Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). Kirjassa s. 72 kuvataan pesää, jonka voi rakentaa risu- tai multakasaan. Tavallisen laudasta rakennetun pesän oviaukkoon istutetaan kulkutunneli. Sitten pesä sivellään savivellillä, jotta se tuoksuu maalta ja peitetään sitten ruohoturpeilla ja/tai risuilla ja lehdillä. Ilmanvaihtoa ei saa unohtaa ja tarvittaessa tuuletusaukkoon laitetaan ilmastointiputki.

Kirjassa neuvotaan vielä eristämään pesä styroksilla, mutta se tekee pesästä liian kuuman ja siili saattaa herätä keväällä liian aikaisin ennen kuin sen luonnollista ravintoa on tarjolla.

Uutta puuvajaa, varastoa tms. rakentaessa voi tarjota siileille perinteisen pesävaihtoehdon.

Vajan rossipohjan alle anturarakenteista muodostuviin "yksiöihin" laitetaan ensin hiekka- sitten multapohja ja viimeksi heinäkasa. Anturarakenteita täydennettiin laudoituksella siten, että pesäaihio oli vedolta suojattuna, sillä vajan alus on avoin tuulen mennä ja tulla. Kunkin pesän viereen asetettiin kasa kuivia lehtiä tarjolle. Näitä pesiä ei tosin pääse ihminen siivoamaan.

Siilille voi tehdä myös talvipesäpaikan ilman vasaraa, nauloja tms. työkaluja.

Pesämalli, jossa on laitettu kaksi rakennuslavaa nojaamaan toisiinsa. Ne on sidottu ylhäältä kiinni toisiinsa ja maassa lavoja pitää paikoillaan sementtipalikat. Pesän pohjalla on kuivaa maata, sammalta, lehtiä ja lopuksi vielä risuja estämään pesän luhistuminen. Lavojen päällä on paksu muovi estämässä pesän kastumista. Muovi on painettu maahan kiinni kepeillä. Pesä kannattaa rakentaa kauemmaksi talosta, ettei katolta valuva vesi valu pesään.

Tässä pesämallissa on käytetty hyväksi tontin reunalle rakennettua kiviaitaa. Kiviaidan viereen on kasattu haravoituja lehtiä. Lehtikasaa on suojattu kosteudelta tuetuilla levyillä ja havunoksilla. Kiviaitaa vasten on kaikenkaikkiaan kolme lehtikasaa. Pesät ovat saavuttaneet suuren suosion, ainakin kahdessa niistä on asukkaita.

Jos puutyöt eivät ole sinun juttusi

Pesien kotiinkuljetus Uudellamaalla:
Kari-Matti Sahala (T:mi Pihatimpuri) toimittaa tarvittaessa pesät suoraan kotiovelle Uudellamaalla. Katso yhteystiedot ja pesän kuvat.

Talvipesän tilaus postitse:
Siilin talvehtimispesän koko on 45 cm x 40 cm ja korkeus 40 cm. Pesän suuaukko on 15 cm x 15 cm. Suuakolle laitettavaksi toimitetaan 35 cm pituinen kulkutunneli (ruuvit mukana), jonka pituus 35 cm. Puu on kuusta, raakalautaa (ei höylättyä siis), n. 2,5 cm paksua. Saumakohdissa on vetoa estävä rimat. Tuuletusaukko jää katon ja seinän väliin. Katto on nostettu edestä n. sentin korkeammalle ja takana se on kiinni seinässä.

Katto on filmivaneria, jonka koko on 50 cm x 50 cm ja sen paksuus on 9 mm.
Talvehtemispesät siileille 60 € kpl lähetyskuluineen. Alennus on sovittavissa, jos pesiä tilataan useampi kerralla.

Kaksiosainen siilinpesä käsittää eteisen ja pesäosan. Sisäsyvyys 42 cm ja pesän leveys n 45 cm. Kokonaisleveys leveys n.75 cm. Korkeus on 40 cm.

Hinta lähetyskuluineen 80 €.

Tilaukset:

sähköpostitse: jussi.lindeman@gmail.com

Lisätietoja: Jussi Lindeman,
puh. 050 366 55 24