Tietokirjallisuus

► Pieni siilikirja : ravinto, taudit, suojelu, hoito, talvehtiminen / Michael Lohmann; suomennos: Marita Vihervuori. Alkuteoksen nimeke: Das praktische Igelbuch, Käännös Marita Vihervuori. Kustantaja: Minerva, 2012. ISBN:9789524925761

HUOM. Suosittelemme kirjaa vain joiltakin osin, jotkut hoito- ja ruokintaohjeet eivät sovi Suomen olosuhteisiin tai ovat jopa vaarallisia. Lue kirja-arvostelu ennen kuin noudatat kirjan ruokinta- tai lääkintäohjeita.

► Ensimmäinen siilitietokirja oli Kaarina Turtian v. 1998 ilmestynyt Siili - pihapiirin villilemmikki . Keuruu: Otava.ISBN 051-1-15361-7 Kirja on loppuunmyyty, mutta kirjastoista ja antikvariaateista sitä saattaa vielä löytyä.

► Mattias Tolvasen kirjassa Kaupunkiluonto (WSOY 2002; Lähde luontoon -sarja) kirjoitetaan siilistä varsin asiantuntevasti. Pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta "citysiilin" faktat ovat kohdallaan.

Tällaisia yksityiskohtia ovat mm. tieto siitä, että siilin levinneisyysalue rajoittuu vain Ouluun (omin neuvoin selviäviä siilejä on tavattu Ylitorniostakin). Lisäksi se, että naaraat olisivat isompia kuin urokset, ei ole selkeä tunnistamisperuste. Siilien koko vaihtelee dramaattisesti esim. riippuen siitä, miten paljon ne ovat saaneet ravintoa. Melkeinpä helpompaa olisi tunnistaa siili kasvonaamion, pään ja korvien sekä piikkiasun värityksen perusteella, joskin tämä vaatii ankaraa paneutumista asiaan valokuvien avulla, kuten valaidentarkkailijat tekevät! Onkohan kukaan tutkija yrittänyt tätä?

► Juha Valsteen kirjassa Nisäkkäät Suomen luonnossa (Otava, 2007) siilitietämys on hyvällä tolalla yksityiskohtia myöden; harvoin siilistä kirjoitetaan yhtä paljon tutkittua faktaa. Jos kaikkien muidenkin eläinten kohdalla on tehty yhtä huolellista tutkimustyötä, kirjaa on todella helppo suositella!

► Antti Halkan ja Ulla Kokon kirja Laitetaankos pesä - näin sinäkin voit auttaa luontoa(Tammi, 1998) kerää pieneen kokoonsa nähden runsaasti aiheita. Yksi aiheista on siili ja siilin pesän rakentaminen.

Vuonna 1998 tieteellinen kiinnostus siileihin oli varsin vähäistä, joten kirjan kirjoittajat ovat olleet aikaansa edellä. Jotkin kirjan tiedot kaipaavat kommenttia, kuten siilin levinneisyysalueen paikantaminen Helsinki-Turku-korkeudelle ja hapatetun maidon mainitseminen ruokavalion täydentäjänä. Luonnonystävän on myös hyvä tietää, että pihanurmikolle horrostamaan tai muuten liikkumattomaksi jääneen siilin avuksi ei riitä pelkästään viereen asetettu ruokakuppi ja pesään nostaminen. Siili olisi tuotava lämpimään ja sen kunto olisi tarkistettava. Lisäksi talvihorroksesta herännyt siili tarvitsee veden ohella muutakin ravintolisää.