26.2.2023

Tunnista sairas/loukkaantunut siili

Tarkkaile ensin, lähesty varoen, puhu ja liiku rauhallisesti!
Sairaan tai loukkaantuneen siilin tuntomerkkejä
Poikanen pulassa
Jos poikanen mielestäsi tarvitsee apua

HUOM. Siili, jota koira on purrut tai lintu nokkinut, on aina otettava kiinni ja vietävä eläinlääkärin hoidettavaksi. Pistohaavoja on vaikea havaita, sillä haavan suu umpeutuu. Niiden syvyyttä ei näe päältä päin. Usein purema ulottuu sisäelimiin saakka.

Sairaan tai loukkaantuneen siilin tuntomerkkejä

  • Siili hengittää äänekkäästi/vaivalloisesti.
  • Siili vaikuttaa sekavalta, sen jalat eivät kanna tai ne vapisevat, eikä se tunnu piittaavan vaaroista.
  • Siili pyörii ympyrää.
  • Siili makaa paikallaan.
  • Sen iholla, korvissa tai muissa ruumiinaukoissa on kärpäsenmunia (ne näyttävät pieniltä riisinjyväkasoilta) tai jo kuoriutuneita toukkia; toukkien lisäksi myös munat täytyy heti nyppiä esim. pinseteillä pois, ennen kuin niistä kuoriutuu toukkia, jotka syövät kudosta (ks. Kärpäsenmunat ja -toukat)
  • Sairaalla siilillä on yleensä paljon kirppuja, jotka on helppo nähdä paljain silmin; jos muita sairauden/loukkaantumisen merkkejä ei ole, kirput eivät ole riittävä peruste ottaa siili hoitoon.
  • Siili ei pääse kerälle.
  • Jos loukkaantunut siili ei aukene tiiviistä pallosta, vaikka tarkkailisitkin sitä kauempaa.
  • Jos siili on menettänyt raajansa. Vaikka jalka näyttäisi parantuneen ja siili liikkuu, sen hoidontarve on kuitenkin tarkistettava.
  • Siili oksentaa ja/tai saa kramppeja (esim. myrkytys).
  • Siilillä on verta vuotavia ja tulehtuneita haavoja.
  • Siilin lonkkaluut pistävät esiin ja se on enemmän soikea kuin pyöreä (ks. kuva alla). Laihakin siili on pyöreähkö, mutta pahasti nälkiintyneen siilin muoto on soikea. Sen niska on kuopalla ja pää näyttää suhteettoman suurelta ruumiiseen verrattuna.
  • Jos siilin uloste on löysää/nestemäistä/rihmamaista ja vihreää, on hyvä keskustella asiantuntevan hoitajan kanssa, vaatiiko ripuli hoitoa.
  • Jos siili makailee, eikä jaksa liikkua, sillä saattaa olla nestehukka.
  • Siili ei reagoi ja sen vatsanalus on kylmä ja nihkeä eli eläimen ruumiinlämpö on laskenut vaarallisen alhaiseksi (ks. hypotermia).
  • Siili haisee pahalta, esim. makeahkolta (mätiviä haavoja tai paiseita)

Nälkiintynyt siili on muodoltaan kapea, erityisesti sen peräpää on suippo, pää ja hartiat näyttävät suhteettoman isoilta. Lonkkaluut ovat koholla.

Siilit, jotka painavat alle 600 g, eivät todennäköisesti selviä talvihorroksesta. Suomen sääolosuhteissa ideaali siilin paino on mieluummin reilusti yli 800 grammaa kuin sen alle.

Poikanen pulassa

  • kävelee eteenpäin, mutta ei osaa etsiä itse ravintoa
  • jää aukealle paikalle nukkumaan ja käyttäytyy muutenkin varomattomasti
  • huojuu ja tärisee kävellessään
  • pysähtelee ja kerää voimia nuuskimatta
  • liikuskelee pihapiirissä päiväsaikaan: ei ole löytänyt kylliksi ravintoa yöllä tai jaksanut etsiä sitä riittävästi. Päiväsaikaan liikkuvalle poikasella hoidoksi voi riittää veden ja ruuan antaminen. Tarkkaile kuitenkin poikasen muuta käyttäytymistä!
Jos olet tarkkaillut pihapiirissäsi siilinpesää ja arvelet, että pesässä on poikaset, saatat huomata, ettei emo käy enää pesässä. Silloin kannattaa tarkistaa tilanne.

Sellaiset poikaset, joilla on vaaleanpunainen iho, silmät kiinni eikä karvoitus ole kasvanut ihon suojaksi, jäävät orvoksi jouduttuaan pesään makaamaan osaamatta tulla sieltä ulos. Tällaiset poikaset löytyvät vain, jos pesä paljastuu tai niitä osataan etsiä sieltä.

Jos paljastat poikaspesän, älä koske poikasiin, ellei se ole aivan välttämätöntä. Jos pesärauhaa rikotaan heti poikasten synnyttyä, emo saattaa syödä poikaset. Tämä tapa tunnetaan muillakin nisäkkäillä. Yleensä häiritty emo kuitenkin kantaa poikaset uuteen, turvallisempaan pesään.

Hieman vanhemmat ja vahvemmat poikaset voivat jo tulla pesästä ulos, jos ne jäävät ilman emon lämpöä ja maitoa. Ne päätyvät pesän viereen tai sen päälle etsiessään esim. auringon lämpöä. Poikaset eivät yleensä jaksa enää mennä takaisin pesään, vaan jäävät paikalleen. Silloin ne on helppo havaita. Tässä vaiheessa poikasen kimppuun hyökkäävät esim. varislinnut, muurahaiset tms. Linnut saattavat myös kaivaa poikaset pesästä. Linnut eivät kiinnostu pesästä päivisin, jos siiliemo nukkuu poikasten kanssa. Emo jättää poikaset ruokaa etsiäkseen vain hämärällä ja öisin, jolloin linnut puolestaan nukkuvat.

Isommat orvoksi jääneet poikaset kykenevät liikkumaan kauemmas pesästä. Niiden silmät ovat auki ja hampaat ovat puhjenneet.

Jos poikanen mielestäsi tarvitsee apua

Ennen muita toimenpiteitä keskustele eläinlääkärin tai luotettavan hoitajan kanssa ja selvittäkää yhdessä, onko syytä ottaa poikanen hoitoon.

Muistathan, että poikueessa on yleensä aina enemmän poikasia kuin yksi. Jos löydät yhden, joka on otettava hoitoon, tutkithan tarkasti lähialueen, etteivät muut poikaset jää ilman apua. Poikasen voi löytää myös äänen perusteella: kuuntele video alla!

Odottaessasi siilin hoitoon hakemista älä poistu paikalta, sillä huonossa kunnossakin oleva poikanen ehtii usein kadota - sillähän on mitä mainioin suojaväri, joka piilottaa sen maastoon täydellisesti.