12.7.2020

► Yle Lappi 7.11.2011 klo 15:56: Kemin siilit valmistautuvat talveen Pelkosenniemellä.Kuusi siilinpoikasta valmistautuu talvihorrokseen Pelkosenniemellä. Itä-Lapin eläinsuojeluvalvojan Marjukka Parviaisen mukaan hänelle hoitoon tuodut siilit löytyivät Kemin seudulta heikkokuntoisina lokakuun lopussa. Loppukesällä syntyneet ja loisten vaivaamat siilinpoikaset olivat pahasti alipainoisia. Poikasille on tehty loishäätö sekä antibioottihoito.

► Suomen Luonto 7/2011 -lehdessä haastateltiin tutkija Anni Rautiota, joka muistuttaa, että kaupungeissakin pitäisi säilyttää kaupunkieläimille ihan kunnon metsiä. Vaikka osa siileistä voi jäädä pihoille ja puutarhaan talvehtimaan ja niille on alettu rakentaa talvipesä, mitkään laatikot eivät korvaa siilien omista talvehtimispaikkaa, metsiä mättäineen!

► Suomen Luonto 7/2011 -lehdessä julkaistiin 18 lehden lukijan toive siitä, että lehti päivittäisi siilitietoutensa. Useammassa jo julkaistussa lehdessä oli vanhentunuttta tietoa, joka huolestutti. Tekstin olivat kirjoittaneet tämän Siili kiikarissa-sivuston ylläpitäjät Tuula Nyström ja Tiina Kinnunen otsikolla Päivitettyä siilitietoa lehteen ja sen allekirjoitti 16 siilin hyvinvoinnista kiinnostunutta siilien vapaaehtoishoitajaa. "Luonnonvarainen siili on hiljalleen häviävä laji ja ansaitsee kaiken huomiomme. Me allekirjoittaneet toivomme, ettei siilillemme käy kuin vuosia sitten varpuselle. Kun tuudittauduttiin uskomaan, että varpunen on yleinen lintu, havahduttiin yllättäen siihen, että kanta oli romahtanut silmiemme edessä jopa 60 %" huomauttivat allekirjoittajat.

► Valtava siililauma ruokaili yhdessä, otsikoi helsinkiläinen Vartti 1.9.2011."Omakotitalon pihalla Pakilassa käy kuhina, kun viisitoista siiliä herkuttelee koiranruoalla. Pakilassa on harrastettu siiliruokintaa säännöllisesti parin vuoden ajan. Ruoka-aika on illalla yhdeksältä". "Siilit tallustavat vanhempieni pihalla pitkin päivää. Ruokaa ne saavat vasta illalla, ettei paikalle tule lokkeja, Tatu Artman kertoo."
"Jos ruoka saapuu pöytään joka ilta kello yhdeksän, niin siili on paikalla, kertoo Sey:n vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja, luonnonvaraisten eläinten hoitaja Sari Valtanen. Siili voi kärsiä syksyisin alipainosta, ja sitä voi ruokkia kissan tai koiran märkäruoalla. Kala ja maitotuotteet eivät siilin vatsalle sovi. Alipainon lisäksi myös ylipaino voi olla ongelma. - Yksi ylipainon merkki voi olla esimerkiksi se, että siili ei pääse kunnolla kerälle, Valtanen kertoo. Siiliruokintaa harrastava voi punnita siilin, jos se näyttää pullerolta.
- Hyvä nuoren poikasen paino tähän vuodenaikaan nähden on noin 600 - 700 grammaa. Myös siilin koko tietysti vaikuttaa. Jotkut yksilöt voivat painaa jopa yli 1 000 grammaa, Valtanen opastaa."

► Siili tai muurahainen ei karkota kyytä (Lahti Yle.fi 02.08.2011). Urpo Koposen mukaan kuvitelma, että siili pihapiirissä pitää kyyn loitolla, on peräisin 1950-luvun kansakoulun luontokirjan virheellisestä kuvasta.

Käärmeillä on siilin ongelmat: "Kyiden määrä ei Suomessa kasva vaan pikemminkin vähenee jatkuvasti. Kantoja pienentävät esimerkiksi uusien tielinjausten kallioleikkaukset ja talojen rakentaminen. Taloja kun nousee paljon kallioisille alueille, jotka ovat käärmeiden suosimia talvehtimispaikkoja. Lisäksi metsähakkuut laittavat pesimispaikat uusiksi. Kyitä kiusaavat myös lapamadon tapaiset suolistoloiset, jotka lyhentävät käärmeiden elinikää. - Myös lisääntynyt liikenne tappaa kyitä. Kun tie tärisee, käärme käy kippuraan ja valmistautuu puolustautumaan, mutta rekka jyrää sen pannukakuksi, sanoo Urpo Koponen.

► Helsingin Sanomien toimittaja Johanna Mannila ja valokuvaaja Petri Krook kävivät Linnanmäellä 25.7.2011 Tuula Nyströmin kanssa sulkemisajan jälkeen. Tarkoituksena oli selvittää, vieläkö siilejä löytyy syömässä huvipuistoon pudonneita herkkuja. Vielä vuonna 2008 jarrumiehet ruokkivat siilejä vuoristoradan alla olevalla taukopaikallaan. Kun sulkemisajasta ilmoitettiin, siilit tulivat paikalle kuin käskystä. Linnanmäkeä on ehostettu mm. lisäämällä siisteyttä ja niinpä piikkipallot jäävät ilman roskaruokaa. Ne ovat siirtyneet Helsingissä muille paikoille, joista vielä löytyy joko nioiden luonnollista ravintoa tai roskaajien jälkeensä jättämiä tähteitä. Toimittaja, valokuvaaja ja siiliharrastaja löysivät vain ukkoetanoita ja useita lepakoita, jotka pyydystivät hyönteisiä vuoristoradan valoissa.

► Siili pelastui sadevesikaivosta erikoisvaljailla, kirjoitti Turun Sanomat 22.7 2011. Palokunta pelasti porilaisen sadevesikaivoon pudonneen siilin Uudenkoiviston sopimuspalokunnan palomiehet rakensivat pelastustyötä varten erikoisvaljaat, joilla siili kalastettiin puolitoistametriä syvän kaivon pohjalta. Kiitos päivystävän palomestari Antti Halmelan tiimille: hyvävointinen siili vapautettiin luontoon vahingoittumattomana.

► Vartti-lehden 13.7.2011 lukija on ottanut kuvan pihasiileistään. Kuvasta voisi luulla, että siinä ruokailee emo poikasineen. Kyseessä on kuitenkin lähes 2-kiloinen jätti ja 4 normaalikokoista siiliä Ylästöstä Vantaalta juhannuksen tienoilla.

► Kokkolassa pidettiin lumipallojen heittokisa, jotta kodittomille siilinpoikasille voitaisiin rakentaa ensiapupaikka ja 80-paikkainen siilitalo. Koska luonnonvaraisten eläinten hoito pohjautuu Suomessa pitkälti hyväntekeväisyyteen, tarvitaan mielikuvitusta, jotta toimintaan saadaan rahaa. "Kesällä järjestettävä lumipallonheittokisa on ensimmäinen laatuaan maailmassa", kertoi Eläinhoitola Kotipesän kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puolimatka. Järjestäjät varasivat kisaa varten pakastimeen toistatuhatta lumipalloa, joita yleisöllä on mahdollisuus heittää kahden euron maksua vastaan. Kilpailijoiden tavoitteena on saada kaadettua lumipallolla mahdollisimman monta tölkkiä pyramidimuodostelmasta. Heittoetäisyys on viisi metriä. Uutisen julkaisi Ilta-Sanomat 12.07.2011.

► Pojat kiduttivat siilin kuoliaaksi Mikkelissä, otsikoi Keskisuomalainen 5.7.2011. Kolme 15-vuotiasta poikaa potki siilin kuoliaaksi Mikkelissä. Eläinsuojelurikoksesta on rikoslaissa säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta.

► Siili on grillijuhlien kuokkavieras (Tampere Yle.fi 02.07.2011 ): "Eläintenhoitaja Markku Alanko kertoo, että vuosittain hänenkin korviinsa kantautuu uutisia muutamista aggressivisiksi käyneistä piikkipalloista. Siili ei kuitenkaan ole ihmissyöjä, Alanko lohduttaa. - Siili saattaa tulla kärkkymään grilliruokaa tuoksujen houkuttelemana, ja joskus eläin nappaa grillaajaa varpaasta. Itsellenikin on joskus käynyt niin, mutta epäilen hyökkäyksen takaa löytyvän hygieniasyitä. Ehkä varpaat vain sattuivat haisemaan syötäviltä, Alanko hymyilee. Siilin voi siirtää pois grillaushetkeä häiritsemästä. - Hanskat käteen vaan. Kun siiliä lähestyy, se vetäytyy piikkipalloksi, joka on helppo kantaa kauemmas, Markku Alanko vinkkaa."

► Kaupunkilaissiili saattaa tarttua vaikka hampurilaiseen 24.6.2011: Lahden Radio Voimassa siiliasiaa suorassa lähetyksessä mm. piikittömästä Bettystä. Ohjelma on Päivän Pannu ja lieden äärellä toimittaja Eeva Ristkari.

► ESS, Kotimaa, 24.6.2011: Kaupunkilaissiili syö vaikka hampurilaista. Siilit ovat kuuluneet jo vuosia kaupunkiluontoon, mutta viime vuosina moni on havahtunut siihen, että siilejä näkyy yhä vähemmän. Siili kiikarissa -verkkosivuston ylläpitäjä Tuija (korjattu=Tuula) Nyström arvioi Radio Voiman haastattelussa, että Suomen siilikanta on vähenemässä, vaikka siitä ei ole Suomessa tutkimustietoa. Sen sijaan Britanniassa, missä rakennus- ja liikenneinfrastruktuuri muistuttaa Suomen infrastruktuuria, siilikantaa kartoitettiin vuonna 2007 ammattiautoilijoiden havaintojen perusteella. Siilikannan vähenemisestä kieli se, että autoilijat tekivät vähän havaintoja kuolleista siileistä teiden varsilla. Suomessa siilejä kerääntyy niille alueille, missä niitä ruokitaan. Siilillä on kuitenkin yhä vähemmän kesä- ja horrostamispaikkoja, sillä pihat ovat siistejä eikä rakennusten alle jätetä ilmaa. Pihalle voisi jättää siilille jonkin villin kolkan, kuten lehti- tai risukasan. Nykyään siilit hakeutuvat esimerkiksi terassien alle, Nyström neuvoo siilien ystäviä. Kilometrejä ruuan perässä Siilit eivät myöskään löydä ravintoa trimmattujen ruohikkojen alta. Ruohikkoon pitäisi tehdä madoille ilmareikiä, jos siilin mielii pihalleen ruokailemaan. Tarkkavainuinen siili saattaa liikkua öisin kilometrejä ravinnon perässä ja tarttua vaikkapa kadulta löytyvän hampurilaisen tähteisiin. Jos siiliä haluaa ruokkia kotoa löytyvillä elintarvikkeilla, sille kannattaa tarjota kaloripitoista ravintoa. Siili talvehtii nimittäin yli puolet vuodesta ja tarvitsee läskiä ympärilleen. - Siili on laktoosi-intolerantikko, eikä sille ole maidosta mitään apua. Lähimpänä siilin ruokaa ovat esimerkiksi lihotetut kissanraksut tai kissan kostea ruoka. Kissanruoka siksi, että siinä on vähemmän kasviksia kuin koiranruuassa, Nyström opastaa. Siili synnyttää poikasensa perinteisesti juhannusviikolla.
- Siili on tosin ollut pari viikkoa aikaisemmassa tänä vuonna, ja poikaset ovat saattaneet jo syntyä, arvelee Nyström. Jos pihalla näkee pienen siilinpoikasen ilman emoa, ei kannata huolestua, kunhan se näyttää pärjäävän omillaan ja tajuaa esimerkiksi suojautua piikeillään. Siili näet vieroittaa poikasensa niiden ollessa vasta 5-7-viikkoisia.

► Miestriolle rangaistukset siilien tappamisesta (Oulu Yle.fi 15.06.2011): "Nuorten miesten kolmikko on saanut sakkoja kahden siilin pahoinpitelystä ja tappamisesta. Tekoaikaan kaksi miehistä oli 17-vuotiaita. Nuorten miesten kolmikko on tuomittu sakkoihin kahden siilin julmasta kohtelusta ja tappamisesta. Lisäksi Oulun käräjäoikeus velvoitti keskiviikkona miehet menettämään valtiolle rauhoitettujen eläinten arvona 202 euroa. Oulusta, Tyrnävältä ja Limingasta kotoisin ollut kolmikko pahoinpiteli eläimiä tappamistarkoituksessa Limingassa viime vuoden heinäkuussa. Nuorukaiset muun muassa potkivat eläimiä ja nakkasivat päälle palavan tupakan. Molemmat eläimet kuolivat."

► Luonto-Suomi: Luonto-Suomen siili-ilta 11.5.2011 klo 18-20. YLE Radio Suomen siili-illassa kerrotaan siilitarinoita ja puhutaan siilien keväästä, siiliuskomuksista, siilitutkimuksesta ja siitä, miten siileillä Suomen suvessa sujuu. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Heidi Kinnunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja siiliharrastaja ja siilikirjan kirjoittanut Tuula Nyström. Toimittajina Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

► Kymen Sanomat 20.4.2011: Palokunta poisti siilin vessasta Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusyksikkö poisti kevätretkellään yksityisasunnon vessaan hortoilleen siili. Asunnon omistaja ei halunnut häätää eläintä itse, joten hän soitti apua hätänumerosta.

► Animalia-lehdessä 27.3.2011 Animaalit kautta maan -sivulla on Miccaela Morreron sarjakuvapiirros, jossa todetaan: "Siili ei suostunut siihen, että sillä ratsastetaan vaaleissa. Se jäi hylkiöiden kera, eikä autojen taajamanopeusrajoituksia lasketa seuraavallakaan vaalikaudella."

► Helsingin Sanomat 23.3.2011: siili on Uudenmaan maakuntaeläin.

► MTV.fi 11.5.2011 Reijo Träskelin on kuvannut porvoolaispihallaan siilejä lemmenleikeissä. Kuvassa siilit ovat panemassa alulle pikkusiilejä.

► Minna Pyykön maailma: Eläinten aistit 19.2.2011 (Yle Areena): "Minkälaisena siili maailman näkee, tai lepakko tai lintulaudalla vieraileva sinitiainen? Minna Pyykön maailmassa puhuttiin eläinten aisteista, kaikesta siitä viestinnästä mikä menee meidän aistiemme ohi ja pohditaan sitä, miten hyvin me voimme ylipäätään tuntea eläinten elämää. Ohjelmassa omia kokemuksiaan ja havaintojaan kertoi Ilkka Koivisto."