12.7.2020
Siilistä mediassa julkaistua 2012
► Yhteishyvä 11.12. kirjoittaa Unta ja horrosta -otsikolla näiden kahden asian erosta ja talvehtivista eläimistä. Toisin kuin ajatellaan siili ei nuku talviunta, vaan vaipuu talvihorrokseen toisin kuin esim. karhu, mäyrä ja supikoira. Siilin kera horrostavat lepakot sekä koivu- ja tammihiiret. Niiden ruuminlämpö laskee lähelle nollaa ja kun rasvavarastot loppuvat kesken talven, eläin kuolee. Ks. myös Talviunta vai horrosta?
► Aamulehti 22.11.2012 Lukijan älährys: Rotta-asiaa hyssytellään. Lukija Marketta on sitä mieltä, että siilien ruokkiminen lisää rotta-ongelmaa.
Siili kiikarissa on painottanut siilejä ruokkiville, että siilin ruuat kerätään illalla pois sen jälkeen, kun siilit ovat käyneet aterioimassa. Siilit tottuvat tiettyyn ruoka-aikaan, joten kukaan ei jää ilman ruokaa. Marketta ei lainkaan huomioi, että liian täynnä olevat avoimet roska-astiat ja kadunvarsille heitetyt puolisyödyt ostokset ovat kaikkein suurin rottien ruokkija. Ruokajätettä varten tehtyjä avokompostejakin on nykyään todella vähän, joten katse oikeaan suuntaan ja roskaajat kuriin!
► Kainuun Sanomat 27.9.2012: Nälkäiset siilit saattavat levittää salmonellaa. Lehti tiedottaa Elintarvikeviraston Eviran varoituksesta. Eviran mukaan moni on löytänyt pihastaan loppukesän ja syksyn aikana sairaita tai kuolleita siilejä, joilta on Eviran tutkimuksissa löytynyt salmonellaa sekä sisäloisia. Evira muistuttaa, että siilit voivat kantaa salmonellaa oireettomina. Siileillä voi olla myös jänisruttoa. Molemmat bakteerit voivat tarttua ihmiseen. Eviran mukaan siilien sotkuiset syömätavat ovat omiaan levittämään salmonellaa ruokapaikoilla. Eviran mukaan sille tutkittavaksi lähetetyt siilit ovat olleet viime kesän poikasia, jotka eivät olleet onnistuneet keräämään vararavintoa talvihorroksen varalle. Siilit ovat painaneet alle 300 grammaa, vaikka talvehtimista varten painon pitäisi olla kaksi kertaa suurempi.
Eviralle tiedoksi että kaikki luonnonvaraiset eläimet voivat kantaa salmonellaa, siili ei ole niistä merkittävin. Vastuulliset siilinruokkijat pesevät siilien kupit ja siivoavat ruokailupaikan päivittäin, joten vaara on vähäinen. Siili kiikarissa on ohjeistanut käyttämään hansikkaita siilin tarvikkeita käsitellessä ja välttämään eläimen koskettelua. Siili on katoamassa Suomen luonnosta ja olisi ensin hyvä saada tutkimustietoa siitä, kuinka moni ihminen on sairastunut salmonellaan nimenomaan siilejä ruokkimalla ennen kuin asiasta varotetaan ja ihmisiä pelotellaan. Siili tarvitsee ihmisten ruokinta-apua erityisesti keväisin ja syksyisin, jotta se saa kerättyä 800 gramman painon horrostaakseen turvallisesti yli 6 kk ilman ruokaa. Eviralle myös tiedoksi ettei 600 gramman paino riitä: lisääntyneet leudot, sateiset talvet vaikeuttavat siilin mahdollisuuksia selvitä horroksesta, kun lämpimät sääjaksot herättävät sen toistuvasti. Heräämiseen siili tarvitsee runsaasti energiaa ja sitä se ei saa takaisin talvella, koska hyönteissyöjän ravintto ei silloin liiku.► Vantaan Sanomat viikonvaihde 15.-16.9.2012 kirjoittaa otsikolla Siilille voi rakentaa talvipesän. Jutussa haastatellaan ylöjärveläistä Juha Mäki-Ketelää, joka on jo vuosia ruokkinut siilejä, mutta on tänä vuonna ryhtynyt hoitamaan ja horrostuttamaan hoitamiaan siilejä. Ohjeensa Juha on iloksemme poiminut Siili kiikarissa -sivuilta.
► Me-lehti 9/2012 ohjaa ruokkimaan siilejä otsikolla Siili ruokakupille. Linkkinä on talvipesän teko-ohje Siili kiikarissa -sivulla.
► Vartti Kaupunki-lehdessä 22.8.2012 on lukijan kuva, jossa pojat päästävät maaliverkkoon jääneen siilin vapaaksi.
► Vantaan Sanomien 15.8.2012 Lukijan areena -osiossa Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen (Pk-Esy) vpj Jutta Orovala kirjoittaa, että valtion tulee luoda vahingoittuneille luonnoneläimille hoitolaverkosto. Tätä esittää myös SEY ( Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto) lausunnossaan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta. Vaikka valtio omistaa luonnonvaraiset eläimet, se ei ole onnistunut turvaamaan luonnonvaraisten pelastustehtäviä ja hoitoa. Vapaaehtoiset joutuvat päinvastoin ottamaan entistä suuremman taakan harteilleen, kun valtakunnallinen hätäkeskuslaitos on antanut uudet ohjeensa: ohjeen mukaan loukkaantuneista ja sairaista eläimistä saa soittaa yleiseen hätänumeroon 112 vain silloin, kun ko. eläin aiheuttaa yleisen vaaratilanteen tai sen pelastamiseen tarvitaan erityiskalustoa tai -asiantuntemusta. Pk-Esy on harvoja eläinsuyojeluyhdistyksiä, jonka vapaaehtoinen eläinsuojelutyö kattaa luonnonvaraisten eläinten kuljetuksen ja hoidon järjestämisen.
► MTV Uutiset Rikos 2.8.2012: Siili rääkättiin hengiltä Kokkolassa – poliisi kaipaa tietoja. Kokkolassa poliisi kaipaa tietoja epäillystä eläinrääkkäyksestä. Toistaiseksi tuntemattoman henkilön epäillään kohdelleen siiliä julmasti. Kuollut siili löytyi Lappilanmäen kaupunginosassa sijaitsevasta skeittipuistosta. Poliisin mukaan siilin saamien vammojen perusteella on syytä epäillä, että sitä oli rääkätty. Siililtä puuttui yksi raaja kokonaan. Lisäksi siilin toista takaraajaa oli ilmeisesti revitty niin voimakkaasti, että eläimen lonkka ja selkäranka olivat menneet sijoiltaan. Siili oli jätetty keskelle asfaltoitua skeittipuistoa. Poliisi pyytää asiasta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä Kokkolan pääpoliisiaseman puhelinnumeroon 071 874 7744 virka-aikana. Vihjeet voi soittaa myös vihjepuhelinnumeroon 06-822 5454."
► MTV.fi, 1.8.2012 Kotimaa: Onko tässä kesän söpöysennätys? Hollolaan Jarmo Mäen pihalle ilmestyi siilipoikue edellisellä viikolla. Toimitukselle lähetetyt kuvat ja video puhuvat puolestaan.
Vaikka pienet poikaset ovatkin rapsuteltavan suloisia, Siili kiikarissa kehoittaa siilien ystäviä pitämään välimatkaa luonnonvaraisiin eläimiin. Kaikilla ihmisillä ei ole rapsutus mielessään ja kotieläimetkin voivat olla vaarallisia naapurissa, vaikka oma kissa tuntuukin olevan siilien kaveri.
► Suomen Luonto 7/2012 -lehden Kysy luonnosta -osiossa ohjataan rakentamaan talvipesä vanhoilla neuvoilla. Kuvan pesä on tasa-kattoinen, ilman sisäänkäyntitunnelia ja nähtävästi vaneria. Suosittelemme kurkistamaan pesänrakennusohjeita Siili kiikarissa -sivulta. Vastauksessaan tohtori Ilkka Koivisto neuvoo näppärän keinon selvittää, milloin pesän asukas on keväällä herännyt: kevyt este pesän suuaukon eteen, esim. pari ohutta tikkua pystyyn. Kun ne ovat kaatuneet, asukas on käväissyt jo haukkaamassa keväthappea!
► Aamulehti 16.7., Tampere & naapurit: Steve asuu terassin alla ja ruokailee sisällä. Otsikon Steve on siili Tampereen Lentävänniemestä ja terassi kuuluu Nevalaisen perheelle. Stevestä on tullut perheen kolmas lemmikki, jota kuitenkin kohdellaan luonnonvaraisen villin eläimen lailla. Nevalaiset muistavat myös että siili - kuten muutkin lunnonvaraiset - voivat kantaa salmonellaa itse oirehtimatta.
► The Guardian 9.7.2012: Ann Widdecombe backs Leatherhead charity's calls for hedgehog protection law Eläinrakas poliitikko Ann Widdecombe on ryhtynyt kampanjoimaan brittiläisen luonnonvaraisen siilin puolesta. Widdecombe käynnisti Säästä Harry! -kampanjan tänään. Hän kehottaa hallitusta ottamaan käyttöön uuden siilien suojelu lainsäädännön, joka kieltää eläimen tahallisen tappamisen.
►Aamulehti 6.7.2012, Hyöty: etsii keinoja kyiden karkoitukseen otsikolla Kyy kaikkoaa kahdella keinolla ja toteaa, ettei siili ei ole se keino. Lisäksi lehti kertoo, että väärä käsitys syntyi, kun 1950-luvun luonnonopin kirjoissa oli kuva siilistä ja käärmeestä vierekkäin. Tiedoksi toimittaja Heidi Pesoselle, että muuallakin Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella siiliä on pidetty käärmeiden tappajana. Syy tähän on se että siili syö kaikkea, myös käärmeitä niitä kiinni saadessaan, mutta se ei ole mitenkään erikoistuntut käärmeiden lihaan. Siili on hyönteissyöjä ja sen herkkua ja pääravintoa ovat kuoriaiset ja toukat muun hyönteisravinnon ohella.
► Askolan kunnantoimistoon pyrki piikikäs asiakas, kertoi Vartti 27.7.2012.► Yhteishyvä 6/2012 -lehden Pikkuhyvä-lastenosiossa kerrotaan Suomen maakuntaeläimistä. Yhdeksällätoista maakunnalla on oma tunnuseläimensä. Siili on Uudenmaan tunnuseläin.
► Suomen Luonto 6/2012 -lehden Kysy luonnosta -osiossa otsikolla Rentoja siilejä tohtori Ilkka Koivisto kirjoittaa, että vaikka siilejä pidetään varsin alkeellisena eläimenä mitä tulee aivojen kehitykseen, niin yhtä ja toista se voi oppia elämänsä varrella. Tottuminen on yhdenlaista oppimista ja tähän viittaa juuri se, että siilit sietävät ympärillään ja omalla ruokakupillaankin muita lajeja varsin hyvin.
► Vantaan Sanomissa 13.6.2012 Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys (Pk-Esy) muistuttaa, että ruohonleikkuri on siilin kauhu. Ruohonleikkurit tappavat ja vammauttavat vuosittain lukemattomia siilejä. Kannattaa siis tarkistaa pensaiden alustat ja ruohikot, enne kuin ryhtyy leikkaamaan ruohoa.
► Suomen Luonto 5/2012 (15.6.2012) Kannessa siili ja sisällä ss. 60-65 Antti Halkan kattava artikkeli suomalaisesta siilistä.
► Savon Sanomat 1.6.2012 : Kuka kidutti siilin hengiltä? Pieni ja viaton luontokappale kidutettiin hengiltä polttamalla Kuopion Petosella. Joku tai jotkut kiduttivat siilin hengiltä polttamalla Petosen lähiössä Kuopiossa. Elossa ollut siili oli sytytetty tuleen Petosennotkon metsikössä. Eläintä oli poltettu käristetty risu- ja heinäkokolla.
► Helsingin Uutiset (29.5.2012) muistuttavat ruohonleikkaajia tarkistamaan pihan ennen työhön ryhtymistä.
► Yle Uutiset Pohjois-Suomi 16.5.2012 klo 15.22: Eläinsuojeluvalvoja Marjukka Parviaisen talven tieltä pelastamat kemiläissiilit palasivat luonnolliseen elinympäristöönsä Pelkosenniemellä. Alipainoiset ja loisten vaivaamat siilit olivat valmiita palaamaan luontoon. Toimittaja Risto Koskinen seurasi siilien vapautusta Kemin Paavonkarissa. Ks. video! Ks. myös juttu: http://yle.fi/uutiset/siilinpojat_palaavat_pulskina_kemin_luontoon/6077463
► Yle Lahti Luonto 9.5.2012: Siilien määrän pelätään romahtaneen. Toimittaja Vihtori Kosonen haastatteli Siili kiikarissa -sivuston ylläpitäjää ja vapaaehtoista siilien hoitajaa Tuula Nyströmiä. "Viimeisen viiden vuoden aikana yliajetut siilit ovat vähentyneet huomattavasti. Siilit eivät kuitenkaan ole oppineet liikennesääntöjä, vaan niiden lukumäärä on romahtanut", summaa siilikirjailija.
► Yle Perämeri 3.5.2012: Siilinpojat palaavat pulskina Kemin luontoon. Viisi Perämeren pohjukasta löytynyttä laihaa siilinpoikasta vietti talven täyshoidossa Pelkosenniemellä. Vahvistuttuaan ne pääsevät takaisin synnyinseudulleen.
► Aamulehti 21.4.2012 kirjoittaa otsikolla Eläinten ystävä tamperelaisesta Tiia Karvasesta, joka Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinsuojeluvalvoja. Tiia noutaa loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä ja hoitaa mm. siilejä.
► Metro 28.3.2012 -lehti tiedottaa Korkeasaaren tilapäisjärjestelyistä. Luonnonvaraisten eläinten hoitolaa remontoidaan ja se on ollut suljettuna elokuusta 2011 lähtien. Talven aikana on pystytty kuitenkin tarjoamaan majoitusta siileille.
► Vartti pääkaupunkiseutu 28.3.2012: Kevään ensimmäinen siili tallusti hangella Järvenpäässä. Ks. juttu ja kuva!