Vaarassa

Kukaan ei tiedä tarkkaan Suomen siilimäärää. Siilien levinneisyyttä on jonkin verran tutkittu. Joensuun siilitutkimuksessakin on keskitytty kyseisen alueen siilipopulaatioon ja pääpaino on siilin käyttäytymisessä kaupunkialueella. 

Jokamiehen havainnoista voi kuitenkin päätellä, että siilien määrä on vähenemässä kaikkialla Suomessa. Ihmiset kertovat, miten siilejä kävi syömässä, kun he olivat lapsia, mutta etteivät he ole sen jälkeen nähneet kotiseudullaan siilejä.

Toisaalta siilien ruokkijat saattavat saada jopa kymmeniä siilejä ruokavieraakseen, mikä kertoo lähinnä siitä, ettei siilien elinpiirillä ole kylliksi syötävää ja kaikki kerääntyvät ainoan tarjoilun äärelle kilometrien päästä.

Suurimpia syitä siilien häviämiseen ovat liikenne ja talvipesien puute. Tienvieriltäkin ovat kuolleiden siilien raadot alkaneet hävitä. Se on selkein merkki siitä, että siilit tarvitsevat erityishuomiota. 

Vakavaa tutkimusta tarvitaan kipeästi: ilman sitä on vaikea osoittaa, onko rauhoitettu Erinaceus europaeuksemme todella uhanalainen vai ei.
Sinä voit auttaa siilikannan laskennassa merkitsemällä siilihavaintosi Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-tietokantaan!

Siili kiikarissa -FaceBook-ryhmän ilmoitukset siilihavainnoista v. 2012:

Tutkimus vuodelta 2011 siilien määrästä Englannissa ja Walesissa http://ptes.org/wp-content/uploads/2014/06/SOBH2011lowres.pdf osoittaa merkittävää kannanalanemista. Siili on määritelty Brittein saarilla uhanalaiseksi eläimeksi. Tästä syystä University of Reading and Nottingham Trent University ja British Hedgehog Preservation Society yhdessä People's Trust for Endangered Species -säätiön kanssa ovat käynnistäneet kansallisen siilitutkimuksen vapaaehtoisuuden pohjalta vuosiksi 2014-2015. Tutkimukseen voi ilmoittautua ja se edellyttää jalanjälkitunneleiden asettamista tietyille alueille sekä tulosten raportoimista kirjallisesti. Tarkoituksena on selvittää siilien lukumäärä Englannissa ja Walesissa. Syitä siilien häviämiseen on useita ja monet niistä ovat yhteneviä suomalaisen siilimme elinolosuhteisiin. Suomessa kaivataan kipeästi samanlaista seurantaa useamman lähivuoden ajalta.