Uhanalaisuuden arviointi

Kirjallinen kysymys siilistä eduskunnassa v. 2008
Lisätietoa
Tutkimuksia

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa vuonna 2019. Arviointi on toteutettu asiantuntijatyöryhmissä noin 180 asiantuntijan voimin. Mittavan työn tuloksena on syntynyt Suomen lajien Punainen kirja, joka sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanaalainen. Eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) ei ole listalla.

Lue lisää uhanalaisuuden arvioinnista 2019: http://hdl.handle.net/10138/299501

Eurooppalaisen siilin kohtalon Suomessa ratkaisevat nämä kolme

1. Siiliä koskevien tutkimusten tulokset
2. Nisäkkäisiin keskittynyt eliötyöryhmä
3. IUCN (International Union for Conservation of Nature) -järjestön arviointi Erinaceus europaeus -lajin uhanalaisuudesta

Siiliä ei ole tutkittu Suomessa siinä määrin kuin olisi tarpeen, sillä kuten ympäristöministeriöstä kommentoitiin "Suomessa ole kylliksi tutkijoita, jotta jokaista rauhoitettua eläinlajia voitaisiin seurata ."

Siilin horrostamistutkimusta tehtiin jonkin verran 1960- ja 1970 -luvuilla; 1980-luvulla tehtiin mm. siilin levinneisyydestä pari tutkimusta sekä liikennekuolemista yksi. Näiden jälkeen on on tehty pari suppeampaa tutkielmaa, jotka ovat liittyneet siilin esiintymiseen jollakin tietyllä alueella. 2000-luvulle tultaessa eurooppalaista siiliä koskevaa tutkimusta on tehnyt vain Joensuun yliopiston Biologian laitos vuosina 2004 - 2006. Tämäkin tutkimus - niin arvokasta kuin se onkin - on vain paikallisiin siilikantoihin liittyvää.

Tosiasiassa meillä ei ole ajantasaista tietoa esim.

• siilien lukumäärästä
• siilien kuolleisuudesta liikenteessä
• siilien kuolleisuudesta ympäristömyrkkyihin
• sisäsiittoisuudesta ja sairauksien leviämisestä tiheissä populaatioissa asutuksen ja liikenteen rajaamilla alueilla
• ilmastonmuutoksen vaikutuksista siilien talvihorrokseen

Uhanalaisuuden arviointia ei tosiassa tehdä siilistä, koska

1. Tutkijat eivät ole kiinnostuneet lajista, eikä tutkimustuloksia siten tuoda nisäkkäitä tutkivan eliötyöryhmän tietoon
2. IUCN ei tunne Suomen siilin tilannetta sen paremmin kuin suomalaiset itsekään.

Kaikkialta Suomesta saadaan samansuuntaisia havaintoja: siellä, missä siilejä oli ennen runsaasti, niitä on nyt vähän tai ei lainkaan. Monilta paikoilta siili on jo hävinnyt parikymmentä vuotta sitten, ja viimeisimmät havainnot kertovat, että siilejä näkyy myös yhä vähemmän teiden varsilla liikenneonnettomuuden uhreina. Tämä tieto hälytti mm. britit julistamaan siilinsä uhanalaiseksi.

Suomen nisäkäsasiantuntijoilla lienee mahdollisuus vaikuttaa siilin luokittelemiseksi uhanalaiseksi, mikäli heillä on "epätieteellistä rohkeutta" luottaa tavallisten suomalaisten ei-tieteellisiin havaintoihin.

Kansanedustaja Johanna Karimäki teki siiliä koskevan kirjallisen kysymyksen Siilin luokittelu uhanalaiseksi eläimeksi 07.05.2008 KK 356/2008: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että siilin uhanalaisuus saadaan selvitettyä ja siili saadaan luokiteltua lainsäädännössä uhanalaiseksi eläimeksi ja että saadaan kantaa elvyttävät toimenpiteet nopeasti käyntiin?

Ks. ympäristöministeri Paula Lehtomäen vastaus

Lisätietoa:

Conservation Strategy for West-European Hedgehog (Erinaceus europaeus) in the United Kingdom (2015-2025) (Version 5, Feburary 20181) Version 5, Feburary 20181)

Tutkimuksia

Carbone, Chris - Cates, Rachel: LONDON HOGWATCH - Hampstead Heath camera-trap survey April- July 2018

Wilson, Emily and Wembridge, David (People’s Trust for Endangered Species (PTES) and the British Hedgehog Preservation Society (BHPS)): The State of Britain’s Hedgehogs 2018